En valitettavasti löytänyt täysin kuvausta vastaavaa kirjaa. Sinna-niminen päähenkilö on Johanna Marttilan kirjassa Tunteiden tuulet (1994). Hän ei kuitenkaan ole yksinhuoltaja, vaan rakastuu yksinhuoltajamieheen. Lasten nimistä takakansitekstissä mainitaan vain Juuli, mutta miehellä on kolme lasta.
Linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20034
Lagerlöfin teos Gösta Berlingin taru kertoo Värmlannista. Myös Kristuslegender ; Kejsarn av Portugallien : en värmlandsberättelse kuuluu värmlantilaiskertomuksiin.
Peukaloisten retkilläkin poiketaan Värmlannin Mårbackassa. Linkki Helmet.finna.fi (hakusana värmlanti)
Samalla haulla löytyi myös Veikko Mäkisen kirja vaellus Eedeniin (2016)
Selma Lagerlöfin lähisuvussa ei näytä olleen suomalaiskytkentöjä. Wikipediassa kerrotaan:"Selma Lagerlöf syntyi 20. marraskuuta 1858 Mårbackan kartanossa Länsi-Ruotsissa. Hän oli luutnantti Erik Gustaf Lagerlöfin ja Elisabet Lovisa Wallrothin tytär. Hän oli viides heidän kuudesta lapsestaan. Selma Lagerlöfin isänisä, Daniel Lagerlöf (1776–1852) oli Elias Tegnérin...
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rc.px/
Tilastokeskus tarjoaa väestöä koskevaa tietoa. Ylläolevasta Tilastokeskuksen tietokannasta ei ole mahdollista valita tietoja syntymävuoden perusteella, mutta voit valita vuoden 2019 sekä ikäluokat 60-64 ja 65-69. Tietokannan mukaan 60-69 -vuotiaita eli 50-luvulla syntyneitä henkilöitä oli vuoden 2019 lopussa 716 579.
Valitettavasti Helmet-sivuille on jäänyt vanhentunutta tietoa. Espoossa on järjestetty kursseja aikaisemmin. Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole studionkäytön, äänittämisen, konemusiikin tai masteroinnin kursseja. Kannataa kuitenkin seurata Helmet-musiikkisivuja ja Keskustakirjasto Oodin sivuja tulevaisuudessa. Kursseja saatetaan jossain vaiheessa tuoda takaisin palveluihin.
Musiikki | Helmet
Etusivu - Oodi (oodihelsinki.fi)
Suomessa verotuloja – ja tuottoja lasketaan monin eri tavoin. Tilastokeskus ylläpitää kansantalouden tilinpitoa, verohallinto tekee tilastotietokantaa, valtiovarainministeriö valmistelee kansantalouden tilinpäätöksen, Veronmaksajien keskusliitto seuraa tilastollisesti eri tuloluokkien verorasitusta. Tämän yllä olevan datan perusteella on helppo vastata kysymyksesi jälkimmäiseen osaan, eli siihen, kuinka paljon valtio saa verotuloja verottamalla palkkoja. Vuonna 2023 valtion verotulot kotitalouksien tuloverotuksesta (kunnallisvero, valtion ansio- ja pääomatulovero, yleisradiovero) olivat noin 34,7 miljardia euroa. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#4a07161ahttps://www....
Vesa-Matti Loirin esitys Youtube-videolla sisältää Tonttu kappaleen kaikki 11 säkeistöä. Linkki videoon:Tonttu (Vesa-Matti Loiri)https://www.youtube.com/watch?v=V8xb5uywGsY
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista 1.3.2002 alkaen.
Väestörekisterikeskuksen tilastoista ilmenee, että vuoden 2002 loppuun mennessä oli 456 paria rekisteröinyt parisuhteensa, näistä naispareja 207 ja miespareja 249.
Lähde: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Tässä graduja organisaatiomuutoksesta, lisää voit etsiä Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/ sieltä voit tarkistaa myös teosten saatavuuden. Graduja kannattaa hakea myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkielmapankkista http://docuweb.jyu.fi/scripts/webmain.dll laita hakusanaksi organisaatio. Alla joitain tutkielmia aiheesta, ne teokset joita et löydä Helkasta voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Saarinen, Johanna: Organisaatiomuutos oy Huber ab:n asennusryhmässä
[Tampere], 1990. Yrityksen taloustieteen, yrityksen hallinnon pro gradu-tutkielma : Tampereen yliopisto
Hautala, Taru : Klassisesta tiimipohjaiseen organisaatioon : organisaatiomuutos ja...
Monissa päiväkodeissa ruoka-apulaiset auttavat ruokailussa, mutta varmastikin päiväkodeissa on erilaisia käytäntöjä. Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hankkeen raportissa, johon on koottu mm. hyviä käytäntöjä, sanotaan näin:
"Ruoka-apulaisia voidaan käyttää, kunhan noudatetaan hyviä hygieenisiä työskentelytapoja."
Raportin voi lukea täältä:
https://apps.utu.fi/media/liite/sapere-koko.pdf
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Hei!
Kirjoitin Suomen journalistiliittoon ja kysyin heiltä neuvoja etsimiesi tietojen löytämiseksi.
Tässä ote saamastani vastauksesta:
Suomessa ilmestyy ainakin 110 erilaista ilmaisjakelulehteä.
Ilmaisjakelulehdistä 50 kuuluu Kaupunkilehtien Liittoon. Nimi on sikäli hieman
hämäävä, että kaikki kaupungeissa ilmestyvät ilmaisjakelulehdet eivät
kuulu tähän liittoon.
Kaupunkilehtien yhteystiedot saat varmasti kaikkein helpoimmin suoraan
Kaupunkilehtien Liitosta:
Kaupunkilehtien Liitto
Yliopistonkatu 31
20100 Turku
puh. 02-2512570
internet-osoite (lehtilista on netissäkin ja myös linkit jokaiseen lehteen!):
http://www.kaupunkilehdet.net
e-mail: kaupunkilehdet@pp.kolumbus.fi
Inforviestintä Oy -niminen firma julkaisee joka vuosi erinomaisen (...
Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi, koska avaamalla HelMetin et voi päästä suoraan omiin tietoihisi. Punainen teksti, joka kehottaa sulkemaan kaikki selainikkunat, on ainoastaan sillä sivulla, josta kirjaudutaan sisään omiin tietoihin. Jos siis näet kyseisen tekstin, et ole kirjautuneena sisään. Koneella saattaa silti olla avoinna selainikkunoita, joissa vielä näkyy tietojasi, jos olet jo ollut kirjautuneena. Nämä selainikkunat on syytä sulkea, vaikka niistä ei enää uloskirjautumisen jälkeen pääsekään käsittelemään omia tietojasi. Punainen muistutusteksti on tarkoitettu lähinnä niille, jotka käyttävät HelMetiä yhteiskäyttöisiltä koneilta.
Uloskirjautuminen tapahtuu siis oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä "Kirjaudu ulos", joka on näkyvissä...
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Saamelaista, suomen kielellä ilmestynyttä lastenkirjallisuutta on melko vähän, mutta tässä muutamia vaihtoehtoja. Toivottavasti niistä löytyisi sopivaa luettavaa alakoululaisille.
Harald Gaski & Lars Nordström: Seitsemän veden joiku. - Kärkölä : Pieni Karhu, 2009. - 79 s.
Lastenromaani, kuvia jonkin verran.
Kalat ovat hävinneet pohjoisen vuonoista. Kukaan ei ymmärrä mistä tämä johtuu. Eräänä iltana nuori Pavva kuulee isänsä joikaavan outoa joikua seitsemästä vedestä. Pavvan isoisä kertoo tarinan Auringon tyttärestä, jolle piti aikojen alussa kerätä seitsemän erilaista vettä. Pavva päättää tehdä Auringon tyttären onnelliseksi keräämällä seitsemän vettä. Hän joutuu jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin ja oppii monia uusia asioita...
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
