Voit tarjota äänitettä ottamalla yhteyttä haluamaasi kirjastoon. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastoon tai muuhun Outi-kirjastoon hankintaehdotus on kätevintä tehdä hankintaehdotuslomakkeen kautta.
Lopputyötä varten kannattaa varmaankin kysyä oman oppilaitoksen kirjastosta oman alan kirjallisuutta, myös Terveystieteiden keskuskirjastosta, osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi/medic/ löytää syventävää kirjallisuutta. Eri yliopistojen sivuilta löytää lisäksi mielenkiintoisia opinnäytetöitä, jotka sivuavat tätä aihetta: www.kirjastot.fi ja täältä Yliopistokirjastot.
Yleisistä kirjastoista löytää yleisesityksiä eri aiheista. Katsoin aiheista empatia, hoitotyö, auttaminen, perhetyö.
Tässä joitakin suositeltavia kirjoja, joita löytää pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, os. www.helmet.fi:
Eriksson, Esa
Huoli puheeksi : Opas varhaisista dialogeista. sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita; 60.
Juhila, Kirsi...
Löysin internetistä sivuston: Ajatus - nuoret taitelijat, josta löytyi tuon niminen runo. Sen on kirjoittanut nuori nainen nimimerkillä Blue Angel, hänen tietonsa löytyvät sivuilta, ks. http://www.ajatus.org/taiteilijat/blueange . Myös runo on siellä kokonaisuudessaan: http://www.ajatus.org/tekstit/blueange/etolesittenkaan .
Aiheesta Turner's syndrome tai Turnerin oireyhtymästä löytyy Terveystietieden keskuskirjaston luetteloista muun muassa seuraavat teokset: 1) Söderholm Annlis: Turners syndrom : en psykosocial och somatisk undersökning, 1985; 2) Lenko, Hanna: Lyhytkasvuisuuden hormonihoito, 1982; 3) International Symposium on Turner Syndrome (1992): Basic and clinical approach to Turner syndrome : proceeding of the 3rd International Symposium on Turner Syndrome, Chiba, Japan, 8-10 July 1992; 4) Taipale, Vappu: Adolescence in Turner's syndrome, Helsinki University of Helsinki 1979; 5) Workshop on Turner Syndrome (1990): Turner syndrome : growth promoting therapies. Terveystieteiden keskuskirjaston yhteystiedot ovat: osite Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki,...
Tuomioistuimet on Suomessa jaettu kahteen päälinjaan: yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja kahdeksan hallinto-oikeutta.
Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön osapuoli voi yleensä valittaa siitä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Lisätietoja löydät seuraavista osoitteista:
http://www.oikeus.fi/
http://www.om.fi/3892.htm
Maija Myllykankaan artikkeli "Vallankumousrunoilija Virtanen, Kälviän asema" on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 1.5.1999 sivulla 15. Lehden mikrofilmikopion voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
Stalinista on saatavissa valtavasti tietoa eri kielillä ja eri lähteistä. Netistä löydät tietoa varmaankin jokaisen hakuportaalin ja hakemiston avulla tai tekemällä haun oman kuntasi kirjaston kokoelmatietokantaan, esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussaan, http://www.libplussa.fi/.
Hyvä ja tuore painettu tiedonlähde on Edvard Radzinskin kirjoittemana elämäkerta Stalin. WSOY, 1996. Tai sitten Isaac Deutscher: Stalin - poliittinen elämäkerta. WSOY, 1989.
Kameleita on käytetty hevosten tavoin sotaratsuina. Erityisesti aavikkoisilla alueilla kameli on ollut hevosta soveltuvampi vaihtoehto.
Kirjassa "1001 Battles That Changed the Course of History" (Grant, 2011) kerrotaan vuonna 853 eaa. käydystä Qarqarin taistelusta, johon liittyy vanhin tunnettu maininta kameliratsuväen käytöstä. Taistelussa olivat vastakkain assyrialaiset ja syyrialaiset. Syyrialaisten joukoissa kerrotaan taistelleen 1000 dromedaareilla ratsastanutta arabisoturia.
Kirja kertoo myös Lyydian ja Persian valtakuntien välisestä Sardisin taistelusta vuonna 546 eaa. Persialaiset hyödynsivät kameleita, joiden erikoista ulkonäköä ja hajua lyydialaisten ratsuväen hevoset pelkäsivät. Tämä auttoi persialaiset...
Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all
Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all
Eli esimerkissäsi...
Tarkoitatte varmaankin kirjastojen kotipalvelua?
Suomen korkeakoulujen yhteisluettelotietokannasta Lindasta löytyvät seuraavat teokset:
Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus" / Ismo Vainikka 1989
Oulun yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta" / Tuija Niskanen 1993
"Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa" / Leila Järventausta, Ritva Lähdetluoma. Tampere 1983.
Teosia säilyttävä kirjasto on vastaava yliopiston kirjasto. Kirjat on mahdollista kaukolainata. Viimeksi mainittu teos on tosin aika lailla vanha. Lindassa ei ole...
Suomen Renaultilta eikä Sisu -autostakaan löytynyt vastausta tähän ongelmaan. WWW -sivuilla on meriaiheinen portaali, sen aloitussivun osoite on
http://www.everythingboats.com/
Siellä näköjään keskustellaan myös moottoreista, joita kysyitte, esim. sivulla
http://www.everythingboats.com/asksurveyor/forum/bbs.pl?read=3113
Ehkä joku keskustelija siellä osaa vastata kysymykseen.
FSBF:n puheenjohtajalta sain tiedon, että Finlands svenska biblioteksföreningenin jäsenenä on myös IFLAn jäsen ja oiketettu m.m. jäsenhintaiseen konferenssimaksuun.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon...
Kun HelMet-tietokannassa näkyvät julkaisun tiedot, mutta niihin ei liity yhtään kappaletta, myöskään varausnappia ei näy (kun ei ole, mitä varata). Yleensä tällainen tilanne johtuu siitä, että julkaisu on käsitelty, mutta niteitä ei ole ehditty lisätä. Voi myös olla kyse siitä - kuten tämän Asian CD:n kohdalla -, että nide on tilapäisesti saavuttamattomissa, mutta se on jossain vaiheessa tulossa taas saataville.
Kysyjän tarkoittaman levyn yritämme etsiä käsiin ja toimittaa asiakkaalle mahdollisimman pian.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjastokorttia saa ilman henkilötunnusta, siihen riittää syntymäaika ja osoite. Asiakasrekisterin lisätietoihin voi laittaa väliaikaisen todistusnumeron, jonka olen ymmärtänyt että jokaisella vastaanottokeskuksen asukkailla on.
Kyllä varmasti löytyy. Voit tehdä varauksen nettisivuilla https://varaamo.ouka.fi/ . Varaamon kautta varaamiseen tarvitset lainaajatunnuksen ja nelinumeroisen salasanan. Mikäli sinulla ei ole salasanaa voit soittaa 08 558 47337 tai lähettää sähköpostia info.kirjasto(at)ouka.fi.
The librarians in Finnish public libraries must have the ability of speaking and understanding Finnish. In addition, there are usually quite many candidates for any free job, especially if the job is not a temporary one. The employment situation is not too good in public libraries, where economical cuts are regularly executed. However, there might be some special jobs in other than public libraries (university and special libraries), where Finnish is not necessarily needed and required, if one happens to have other special abilities needed. Finding that kind of library work requires a lot of work and luck and possibly a work permit would also be needed, if you are not an EU citizen. Probably you would need also a network of Finnish...
