Palauteviestit pääkaupunkiseudun kirjastoille kannattaisi lähettää joko HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevan Palaute-linkin tai kunkin kaupunginkirjaston kotisivuilla olevien palautelinkkien kautta. Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, eivätkä tänne lähetetyt kysymykset yleensä päädy palautteita käsittelevälle henkilökunnalle. Yritän nyt kuitenkin vastata palautteeseenne täältä käsin.
Aineiston laina-aikoja yhtenäistettiin, kun HelMet-kirjastojen käyttösäännöt uudistettiin 15.5.2008. Tällöin päädyttiin kahteen laina-aikaan, katso käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
"Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
Poikkeukset yleisestä laina-...
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Voit tutkailla aihetta aluksi ihan vaan Helmet-haun avulla.
Aihe neuvonta löytää jo monenmoista.
esimerkiksi Jussi Onnismaan teokset:Ohjaus ja neuvontatyö sekä Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1 ja 2.
Myös Sanna Vehviläisen teos ohjaus vuorovaikutuksena, kuulostaa kiinnostavalta.
Neuvontaa voi olla todella monissa muodoissa. Luettelitkin jo tuossa yllä monia. Myös kasvokkain tapahtuva neuvonta ja kädestä pitäen opastus kuuluvat ohjaukseen.
Hyvän ja toimivan neuvonnan määritelmää voit miettiä noiden kirjojen perusteella. Omat kokemukset hyvästä (ja varsinkin huonosta) neuvonnasta voivat toimia jonkinmoisina tienviittoina.
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille...
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Lapsen kasvusta ja kehityksestä on kirjoitettu valtavasti. Tutkimustietoa saat esim. yliopistotietokanta Lindan kautta (http://finna.fi Kirjoita ruutuun lasten kehitys, valitse hakutyypiksi asiasana. Tuloksena on yli 1600 viitettä, mutta voit lajitella tuloksen näyttämään uusimmat ensin. Uusimpien joukossa ovat esim.
-Lapsuus: erityinen elämänvaihe / Marika Vilen… [et al.] (2006)
-Berk, Laura E., Child development (2006)
-Viittala, Kaisu, Lasten yhteinen varhaiskasvatus erityisestä moninaisuuteen (2006)
Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta löytyy myös hyvä sivusto Lapsi kasvaa ja kehittyy, jossa käydään läpi lapsen kehitystä vastasyntyneestä 13-vuotiaaksi. Jokaisen ikävuoden esittelyn jälkeen on luettelo lähteistä.
http://jkk.mll.fi/...
Pienen mylläyksen jälkeen nämä löytyivät, eikä tarvinnut
odottaa ensi viikkoon:
1. Rohdinmekkotyttö oli todella Aale Tynnin. Löytyy
hänen "Kootuista runoistaan", s. 227 nimellä
"Rohdinmekko-balladi".
2. Toinen kysytty on Immi Hellenin runokirjasta
"Lapsuuden lauluja", s. 97. Runon nimi on
"Äiti leipoo". Kyseisessä runossa ei tosin puhuta
sotainvalidista.
3. Tähän tarvitsin tutulta apua. Tekijä on Oiva
Paloheimo. Löytyy hänen kirjastaan "Runot", s.
196. Runon nimi on "Kirkkotiellä". Lisäksi ystä-
väni epäili, että em. sotainvalidi liittyykin
johonkin Oiva Paloheimon runoista, josta monet
käsittelevät sotaa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on vain pari moottorikelkkojen korjausopasta, ja ne eivät ole kysymäsi mallin oppaita. Myöskään muualta maasta ei kirjastoista kysymääsi opasta näytä löytyvän.
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Kysymyksessä ei täsmennetä millaisesta ja minkä alan ammattiryhmän työttömien kanssa tekemästä työstä on kysymys, joten kattava haku antaa laajan tuloksen. Melinda-, Koha-, Arto- ja Theseus-tietokannoista aihepiiriin liittyviä julkaisuja löytyy lähinnä työvoimaneuvojien että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta. Tuloksia tulee yhdistämällä työttömiin ja työttömyyteen viittaavia hakusanoja noihin ammattinimikkeisiin, työ- ja elinkeinopalveluihin, asiakaspalveluun, vuorovaikutukseen, ohjaukseen ja tukemiseen viittaaviin hakusanoihin. Hakusanat näkyvät kunkin julkaisun tietojen yhteydessä. http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ https://www.theseus.fi/ http://vaarakirjastot.fi/ https://finna.fi https://www.theseus.fi/
Työvoimaneuvojan...
Muutama suomenkielinen videonmuokkausohjelmakirja Helmet-kirjastojen kokoelmissa on:
- Videokuvaa järkkärillä : 101 huippuvinkkiä / Adam Juniper, David Newton (2011)
- Digivideo : kuvaajan käsikirja / Tom Ang (2006)
- Digivideo tehokäytössä : Adobe Premiere Elements 2 / Carl Plumer (2006)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas / (2002)
Suomenkielisiä iMovie-oppaita löytyy myös verkosta:
https://support.apple.com/fi-fi/imovie
Suvulla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan samasta esivanhemmasta polveutuvia henkilöitä. Sukua on sekä isänpuoleinen että äidinpuoleinen suku. Joissakin yhteyksissä myös puolison voidaan ajatella kuuluvan sukuun. Ihminen kuuluu geneettisesti yhtä lailla niin isänsä kuin äitinsä sukuun.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa sukututkimuksesta eli genealogiasta, joka on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta: https://www.genealogia.fi/etusivu
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa, miten sukunimi Suomessa määräytyy https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/sukunimi/ . Henkilön sukunimi voi olla niin äidin, isän tai puolison sukunimi tai...
Masaki Kobayashi elokuvatrilogiasta The Human Condition (Ningen no jōken,1959) tehtyä tallennetta ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0053114/
https://www.imdb.com/title/tt0053115/
https://www.imdb.com/title/tt0055233/
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
