Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomien Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea ruotsiksi seuraavista kirjoista:
Sixten & Blixten på dagis (Tatu ja Patu päiväkodissa, 2008)
Sixten Blixten går till jobbet (Tatu ja Patu työn touhussa, 2009)
Sixtens & Blixtens skruvade sovbok (Tatun ja Patun outo unikirja, 2009)
Det här är Finland (Tatun ja Patun Suomi, käännös Janina Orlov, 2007)
Sixtens & Blixtens underliga uppfinningar (Tatun ja Patun oudot kojeet,2008)
Kirjat on ruotsintanut Janina Orlov.
Englanniksi Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea kirjoista
This is Helsinki (Tatu ja Patu Helsingissä 2012)
This is Finland (Tatun ja Patun Suom, 2007)
Tatu's and Patu's marvelous Christmas (Tatun ja...
Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti...
Bismillah (بِسْمِ ٱللَّٰهِ) tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halal
Afrikkaviikko Antell Catering Oy:ssä. Tiina Bask, opinnäytetyö.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Hei!
Ruokatieto.fi-sivuston artikkelin mukaan ensimmäisiä mainintoja kaalista Suomessa löytyy jo 1500-luvulta. Alkuun kaalia viljeltiin lähinnä paikallisissa luostareissa, mutta 1600-luvulla viljely oli jo huomattavasti laajempaa. (Ruokatieto.fi, viitattu 25.4.2022)
Omenoiden viljely on alkanut samoihin aikoihin. Viherrinki.fi-sivuston mukaan omenaa olisi viljelty aikaisintaan 1400-luvulta lähtien ja 1600-luvulle tultaessa se oli jo tuttu näky Suomen varakkaamman väestön (esimerkiksi papit, virkamiehet ja aateliset) puutarhoissa. 1700-luvun katovuodet kuitenkin tuhosivat valtaosan Suomen hedelmäpuista, joten omenan taival pääsi jatkumaan vasta 1800-luvulla, jolloin uusia taimia tuotiin esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja...
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta...
Kansalliskirjasto perustelee ratkaisua e-kirjaston sivuilla seuraavasti:Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla?Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä.E-kirjaston käyttöä ulkomailla ei ole estetty. Verkkonopeuden pitää kuitenkin olla riittävä ja joissakin paikoissa (esim. hotellien langattomat verkot) verkon viive muodostuu liian pitkäksi. Lisäksi monet maat rajoittavat verkkoliikennettä omalla alueellaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että E-kirjasto ei toimi kyseisen maan alueella.Miksi E-kirjastoa ei voi käyttää, jos asuu ulkomailla?E-kirjasto on kuntien rahoittama palvelu, jota voivat käyttää ne...
Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta.
”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Luetteloinnin pääkeskuksena voi pitää Helsingin yliopiston kirjastoa, joka ylläpitää Fennica -tietokantaa. Helsingin yliopiston kirjaston lisäksi Fennicaan luetteloivat myös Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto.
Luetteloitava aineisto saadaan vapaakappaleina.
Vapaakappalelain tarkoituksena on kansallisen kulttuurin tuotteiden pysyvä tallettaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaleaineistoa ovat mm. kirjat, lehdet, postimyyntiluettelot, puhelinluettelot, kalenterit sekä erilaisten tilaisuuksien ohjelmat ja esitteet.
Vapaakappaleiden luovuttaja on yleensä kirjapaino, jossa aineisto on painettu. Suomessa vapaakappalekokoelmaa ylläpitävät Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Turun, Joensuun sekä Åbo...
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen.
Sinulle sopiva pianokoulu lienee Ritva Kuoppamäen Kiehtovat koskettimet - pianokoulu aikuisille, jonka saatavuuden voit tarkistaa Internetistä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Voit hakea Plussasta myös muita pianokouluja kirjoittamalla asiasanaksi soitonoppaat piano sekä valitsemalla aineiston lajiksi nuottijulkaisu ja kieleksi suomi. Kirjoista sopiva saattaisi olla Mervi Kiannon Matka pianon soittamiseen - kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja opiskelijoille. Jos olet kiinnostunut myös pianon rakenteesta ja historiasta voit tutustua esim. Pianonomistajan käsikirjaan (toim. Pekka Hako), Jorma Kontusen Soitinoppaaseen ja David Crombien Pianoon.
Totesit, ettet voi ottaa...
Jos alkuperäinen pesä ei enää tarjoa tarkoituksenmukaisia elinolosuhteita, muurahaiset alkavat etsiä paikkaa uudelle pesälle. Väärät lämpö- ja kosteusolosuhteet ja huono ravintotilanne voivat vähentää jälkikasvun tuotantoa tai aiheuttaa muurahaisten kuoriutumisen alimittaisina.
Lähde:
Armin Schieb, Koko perheen muurahaiskirja
Kuukautisista ja jalkapallosta löytyy tietoa artikkelista The impact and experienced barriers menstruation present to football participation in amateur female footballers. Tutkimuksessa oli kysytty asiasta suoraan naisilta ja myös valkoiset shortsit mainitaan (kohdassa "Kit and fear of leaking".
Kyseessä lienee kilpailu, jota koskeva juttu on julkaistu Kaiku-lehdessä 31.3.1939. Radion tietokilpailussa Eteläsuomalainen osakunta oli haastanut Hämäläis-Osakunnan. Voittajaksi selviytyi jälkimmäinen parin pisteen erolla. Tarkemmin kilpailun kulusta voi lukea Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. 31.03.1939 Kaiku no 74 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoTässä vielä Uuden Suomen artikkeli, jonka aiheena on Yleisradion tietokilpailuohjelma: 07.05.1939 Uusi Suomi no 121 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Tässä tapauksessa haussa olisi varmaankin joukkoyksikön sotapäiväkirja, olettaen että se on selvinnyt sodan melskeistä jälkipolville. Kannattaa silmäistä ensi alkuun Kansallisarkiston Puolustushallinnon mikrofilmi- ja jäljennekokoelman arkisto. Pienellä onnella etsityn saksalaisen joukon sotapäiväkirjojen kopiot saattavat löytyä Kansallisarkistosta mikrofilmillä. Aineistoja saattaa olla säilynyt myös Saksassa Bundesarchivin kokoelmissa. Vaikka pienemmän joukkoyksikön sotapäiväkirja ei olisi säilynyt, sen liikkeitä on saatettu kuvata ylemmän organisaation asiakirjoissa.Jos divisioona on tiedossa, kannattaa tarkistaa olisi siitä laadittu joukko-osastohistoriikkia. Näissä on usein mukana arkistoviitteet. Pääosa Suomen sotiin liittyvistä...
Hei.
Kiisseli on Itä-Eurooppalainen perinneruoka, jota on syöty satoja vuosia, eikä sillä ole tunnettua keksijää. Ensimmäiset maininnat kiisselistä tulevat jo 1000-luvun Venäjältä. Myöskään maitokiisselille ei löydy varsinaista keksijää. Kotitalous aikakausilehdet, kuten kotiliesi ja kotitalousjärjestöt, kuten Martat tekivät monet jälkiruuat Suomessa tunnetuiksi toimiensa kautta.
Nykymuotoinen kiisseli tehdään liivatelehtiä tai peruna- ja maissijauhoja käyttäen.
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Kyseessä saattaa olla joku näistä:
"Kirjastoapulainen", julkaistu Aku Ankka -lehdessä nro 3/1982.
"Raha keinot keksii" (numerossa 14/1994) Aku palauttaa Roope Sedälle lainaamansa kirjaston kirjat
"Hys, hys..." numerossa 39/1961 julkaistussa tarinassa Iines kirjastonhoitajana lähtee perimään takaisin Roope-sedän lainaamaa leijonankesytysopasta. Tarina on julkaistu uudelleen kokoelmissa Aku Ankan Jouluparaati (1983, u.p. 2005), Aku Ankan parhaat 48 (1994) ja Aku Ankan näköispainos vuodelta 1961 osa 2 (2003).
Lähde: COA-hakukone (Inducks) : Disney-julkaisujen maailmanlaajuinen tietokanta. http://coa.inducks.org/
Muitakin kirjastoaiheisia Aku Ankka -juttuja löytyy haulla hahmo: Aku Ankka ja hakusana: kirjasto.
