Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä suora linkki luennon tallenteeseen: https://www.dreambroker.com/channel/dnys8oap/wd364vko
Tarkoitus on, että tallenne tulee näkyviin myös verkkokirjaston Tiedonhakusivulle, mutta sen päivittämisessä ollut nyt viivettä. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan.
Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan.
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Dokumenttiromaani tarkoittaa romaania, jonka tekemisessä on käytetty aineistona historiallisia dokumentteja. Niillä on siis kosketuspintaa todellisiin tapahtumiin, mutta ei välttämättä tekijän omaan elämään, kuten autofiktiossa (auto = itse). Autofiktiivinen romaanikin voi olla dokumenttiromaani, mutta dokumenttiromaani ei välttämättä ole autofiktiivinen. Esimerkiksi Verkkapuron esikoisteos luultavasti pitää sisällään myös autofiktiivisiä elementtejä, mutta koska se keskittyy Verkkapuron Pete-isän elämään ja tämän jäämistöön eikä tekijään itseensä, se on nimetty dokumentaariseksi.
Muita dokumenttiromaaneja ovat esimerkiksi Truman Capoten klassikko Kylmäverisesti (In Cold Blood), jossa ruoditaan Kansasissa 1950-luvun...
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Internetissä esim. Helsingin yliopiston kirjaston aineistorekisteristä ilmenee kustannuspaikka: Columbus. Itse kirjasta tulee hiukan tarkempi tieto: Published by Merrill Publishing Company A Bell & Howell Information Company Columbus, Ohio 43216. Kustannuspaikka on siis (Yhdysvaltain Ohion osavaltion) Columbus.
Omena- ja muita hedelmäpuita käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
- Alanko ja Lagerström, Kukkapuut
- Räty, Kotipuutarhan hyötykasvit
- Tuovinen ja Heikinheimo, Hedelmä- ja marjakasvien
tuhoeläimet
- Krannila, Omenapuu
Kaikkia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetin (www.helmet.fi) kautta löydät tiedot kirjastoista ja saat myös luettelon hedelmäpuita käsittelevista kirjoista kirjoittamalla Helmetin aihe-hakuun hedelmäpuut tai hedelmänviljely.
Hyvä tietolähde puutarha-asioissa on myös puutarha.net-verkkopalvelu (http://www.puutarha.net/). Siellä on kaupan lisäksi mm. maksuttomasti käytettävä Puutarhakirja ja myös keskustelupalstaa selaamalla löytyy tietoa.
Voit etsiä historia-aiheisia DVD- tai CD-rom-levyjä HelMet-aineistoluettelosta www.helmet.fi kirjoittamalla aihehakuun historia ja rajaamalla aineistotyypin dvd- tai cd-rom-levyihin. Ohje haun rajaamiseen löytyy HelMetin linkistä Ohjeita.
Mainitsemasi teos on kenties ollut Helsinki Median julkaisema Historia cd-rom, suomenkielinen multimediamatka historian kiehtovaan maailmaan vuodelta 1999.
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Olemme tilanneet Leppävaaran kirjastoon Dame Janet Bakerin levyn "Testament", jolta tuo kappale löytyy. Muutamassa viikossa pitäisi löytyä rekisteristä. Amazonista voi katsella, miltä muilta levyiltä kappale löytyy http://www.amazon.com
Kappale on kuunneltavissa mp3-muodossa seuraavasta linkistä: http://www.lottelehmann.org/llf/lehmann/sings/
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietojen saatavuus riippuu henkilöstä. Toiset kertovat avoimemmin itsestään ja toiset eivät halua tietojaan julkiseksi.
Arvonimen saajien oletetaan olevan hyvämaineisia ja nuhteettomia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Listoja arvonimen saajista kyllä löytyy.
Vuosilta 1994-2013 https://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.1475585.1380885155!/menu/standard/file/My%C3%B6nnetyt%20arvonimet%20vuodesta%201993.pdf
ja uudemmilta vuosilta
https://fi.wikisource.org/wiki/Tasavallan_presidentin_19.12.2014_my%C3%B6nt%C3%A4m%C3%A4t_arvonimet
http://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf/35cadf1d-ec88-40f2-81c9-3f8fb7915695/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf.pdf
http://vnk.fi/documents/10616/157731/...
