Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus....
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Kirjastolautakunnan varajäsenet vuosina 2001-2005 ovat Risto Rintamäki (KOK), Tapio Korhonen (SDP), Maija Raatikainen (VIHR), Tellervo Vallius (SKL), Hans Beijar (SFP). Tiedot löytyvät Vaasan kaupungin kotisivulta (http://www.vaasa.fi )(hallinto -> päätöksentekijät -> lautakunnat -> kirjastolautakunta).
Valitettavasti vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian tallentamisen jälkeen, aikaisempia lainoja ei siis siellä näy.Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin puolella omissa tiedoissa asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Kaija Saariahon säveltämän laulun taustalla oleva Gunnar Björlingin runo "Du gick, flög" ei valitettavasti löytynyt kaupunginkirjaston kokoelmista.
Svenska litteratursällskapetilla ei myöskään ollut tietoa tämä runon alkuperästä, mutta sieltä ehdotettiin yhteydenottoa turkulaiseen Björling-asiantuntijaan,
Fredrik Hertzbergiin(fredik.hertzberg@abo.fi).
(Fredrik Hertzberg on mm. kirjoittanut artikkelin
"Poesi är det som kan översättas : Björling på engelska"
Artikkeli löytyy julkaisusta Sidor av samma sak? : sex uppsatser om översättning. - [Åbo] : Åbo akademi, 1999. ISBN 952-12-0482-6, s. 81-92)
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta asiaa luvattiin tiedustella Kaija Saariaholta. Otan yhteyttä sinuun uudelleen, jos säveltäjä vielä muistaa...
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin...
Haku uudenmaan Nelli-tiedonhakuportaalista antaa mm allaolevan tuloksen. Kirkkonummen kirjastosta ei löydy mitään aiheesta, mutta voimme kaukolainata tänne jos listasta löytyy jotain josta olisi hyötyä.
Tietueet Nellistä:
HALTIA- Haaga-Helian kirjastotietokanta
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Pollari, Sami, Pre-delivery maintenance activities with Rational Unified Process [Helsinki] : , 2004.
Kälkäjä, Seija, RUP:n mukainen vaatimusten hallinta. [Helsinki] : , 2007.
Software development for small teams: a RUP-centric approach, Pollice, Gary, Augustine,...
Kyseeseen tulee lehden numeroiden varaaminen yksi kerrallaan toiseen kirjastoon.
Toistaiseksi voit itse Helmet-verkkokirjastossa varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Tämä käy vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Varausmaksua ei mene, koska Demi-lehti kuuluu lasten- ja nuorten osastolle.
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy, pysyvä linkki siihen on http://luettelo.helmet.fi/record=b1099916~S9*fin. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on muita sarjan osia, mutta ei juuri tätä. Tämä vuosi puuttuu myös Kuopiossa olevan Varastokirjaston kokoelmasta.
HelMet-kirjastot lähettävät kaukolainan maksutta, mutta Turku voi maksua periä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon tätä pyytämään kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Sanonnan alkuperäismuoto ja -lähde ei valitettavasti selvinnyt, mutta Tommy Hellstenin teoksessa Saat sen mistä luovut : elämän paradoksit painottuu kyseinen ajatus hyvinkin voimakkaasti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaat%20sen%20mist%C3%A4%20luovut__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
