Kokonaisuudessaan bantukieliä on arviolta 440-680. Tämä hajonta johtuu siitä että selkeä ero murteen ja kielen välillä voi tässä tapauksessa olla hyvin häilyvä. Lista bantukielistä ja kartta josta näkee miten ne ovat jakautuneet: List of Bantu languages - WikipediaTietoa bantukielistä: Bantu languages - Wikipedia
HelMet-kirjastoista lähetettävien ilmoitusten lähetystavan voit itse käydä muuttamassa www.helmet.fi -sivuilla tai voit pyytää virkailijaa vaihtamaan lähetystavan käydessäsi kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse.
Valitettavasti sähköpostitse tulevia tiedotteita ei voi erikseen valita. Jos et halua eräpäivätiedotteita sähköpostiisi ja valitset ilmoitusten lähetystavaksi postin, niin tällöin myös varausilmoitus ja ensimmäinen myöhästymismuistutus lähetetään postitse.
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään käyttösääntöjen mukaisesti ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus...
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun...
Jos haluatte tilata Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolelle, voitte kääntyä asiassa oman kirjastonne puoleen. Kaukolainat hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina.
Jos haluatte tilata / varata aineistoa pääkaupunkiseudun sisällä, niin varaaminen onnistuu mistä tahansa kyseisten kaupunginkirjastojen toimipisteestä tai helmikuusta 2003 eteenpäin myös Internetin kautta.
Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
Pyytämäänne materiaalia ei löydy Kuurojen Liiton kirjastosta, sillä hankimme kokoelmiimme lähinnä suomalaiseen ja kansainvälisiin viittomakieliin sekä muuhun viittomakommunikaatioon liittyvää aineistoa. Otamme hankintaehdotuksenne huomioon, ja mietimme onko se mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa. Kysymiänne kuvakorttisarjoja ei näytä löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksia. Opetukseen liittyvää kuvamateriaalia ja opetuspelejä on jonkin verran tarjolla Kehitysvammaliiton kirjastossa ja tuotemyynnissä, osoitteessa www.kehitysvammaliitto.fi. Lisätietoa kuvakommunikaatiosta löytyy sivuilta www.papunet.net.
Yleisen kirjaston puolella ei näin spesifiä tutkimusaineistoa näytä juuri olevan, muutenkin tieteellistä kirjallisuutta hankitaan yleisiin kirjastoihin aika vähän.
Haeskelimme siis yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Otaniemen kampusalueen Teemu-tietokannasta. Laajalla hakusanalla 'mobiililaitteet' hakemalla ei näistäkään löytynyt kovin laajasti viitteitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa nämä niukaksikin jäävät viitteet, katso alla:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kannattaa myös hakea artikkelitietokannoista, josko aiheesta olisi kirjoitettu artikkeleita. Apua artikkelitietokantojen käyttöön saat vaikkapa oppilaitoksesi kirjastosta tai jos et ole opiskelija, niin tekniikan alan korkeakoulukirjastoista, joista varmasti...
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia. Henkilökunta arvioi kirjat ja ne otetaan joko kirjaston kokoelmiin tai mikäli kokoelmissa on jo riittävästi ko. teosta, poistokirjamyyntiin.
Samoin kuin Suomessa, naapurimaittemme yleisten kirjastojen kotisivuilla on hankintaehdotuslomakkeita tai palautelomakkeita, jota voi käyttää hankintaehdotuksen tekoon kirjastolle. Esimerkkinä alla Tukholman ja Tallinnan kaupunginkirjaston lomakkeet.
https://biblioteket.stockholm.se/info/kontakt/ink%C3%B6psf%C3%B6rslag-o…
http://keskraamatukogu.ee/meist/raamatukogust/kusimus-voi-ettepanek/
Suomesta käsin hankintaehdotuksia ei ulkomaille juuri kannata tehdä ellei ole muuttamassa kyseiseen maahan. Toisin kuin kirjoja, CD-levyjä ei toimiteta kaukolainaksi maasta toiseen.
Nykyisen yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/, ei tunne sanaa uhrintekijä.
Jatkuvasti päivittyvä Vanhan kirjasuomen sanakirja http://kaino.kotus.fi/vks/ ei vielä sisällä u-kirjaimella alkavia sanoja. Tällä hetkellä verkossa a–papuruoka.
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Kyseinen kirja on kyllä tulossa useisiin Espoon ja muihinkin pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta vielä kirjaa ei ole HelMet-kirjastojen hyllyissä eikä siihen voi siksi tehdä vielä varauksiakaan.
Kirjan arvioiduksi ilmestymisajaksi on mainittu aiemmin 16.07.2010, joten voisi olettaa, että kirja olisi tulossa suhteellisen pian kokoelmiin.
Kirjan suomennettuna nimenä näytetään muuten käytettävän joissain luetteloissa muotoa "Mitä mieleen tulee", joskin kirjan kannessa lukee otsikkona "Mielen peli", joten kannattaa varautua tuohon kirjaa kysellessä ja esim. varausta tehdessä.
Kysymyksesi on melko laaja ja siksi hankala vastattavaksi lyhyesti sähköpostitse. Netistä löytyy hyvin tietoa niin nuorifoorumista kuin kansainvälisestä kehitysyhteistyöstäkin. Euroopan nuorisoportaalin osoite on http://www.youthforum.org/. Ulkoministeriön kehitysyhtteistyön sivuston osoite on http://global.finland ja se julkaisee myös lehteä nimeltä Kehitys. Kehitysyhteistyöstä löytyy myös tietoa osoitteesta http://www.kepa.fi/. Kepa julkaisee lehteä nimeltä Maailman Kuvalehti(ent. Kumppani)ja lehden teemanumero 3/2008 käsitteli kehitysyhteistyötä. Lohjalla ei ko. lehteä ole, mutta kaukopalveluna kaikkia lehtiä voi kysyä.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -teoksen mukaan sukunimiin Putaala ja Putaansuu sisältyy joen haaraa tai mutkaa ja kosken syvännettä merkitsevä sana Pudas. Putaala-nimisiä taloja on ollut pääasiassa Oulunjokilaaksossa. Siellä nimi on siirtynyt tarkoittamaan myös talon asukkaita. Putaala-nimisiä on pääasiassa Utajärvellä, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Oulunjoella.
Putaala ei ole kovin yleinen sukunimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 272 tämännimistä henkilöä.
