Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)löytyvät mm. seuraavat teokset (saatavuustiedot näkyvät Plussasta):
Patrikainen: Opettajuuden laatu... (1999), Syrjäläinen, Eeva: Oppilaiden ja opettajien roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä (1990), Opettajuuden psykologia/toim. Räsänen (1999), Tulevaisuuden tekijät-uuden opettajuuden mahdollisuudet (1998),Opettaja modernin murroksessa/toi.Niemi (1998),Lehesniemi:Opettajan työ vuosituhannen vaihteessa (1998),Leino: Opettaminen ammattina (1997), Korpinen: Opettajutta etsimässä (1996)
Lisää voi hakea esim. luokkahaulla - Helsingin kaupunginkirjaston luokka 181.7 - tai yhdistelemällä asiasanaja opettajat, käsitykset, oppiminen.
Tässä myös pari artikkeliviitettä...
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomeksi ei löytynyt mitään tyhjentävää sivustoa säähavaintoilmapalloista mutta englanniksi kyllä:
http://www.usatoday.com/weather/tg/wballoon/wballoon.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_balloon
http://www.infoplease.com/ce6/sci/A0851701.html
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
Hämeenlinnan pääkirjaston tutkijanhuoneen voi varata päiväkäyttöön (maksu 5 euroa) kirjaston aukioloaikoina. Varustuksena on tietokone (Windows XP, Microsoft Office 2003 Word, Excel, Powerpoint, internet-yhteys) sekä tulostusmahdollisuus. Varauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelusta puh 03-621 2598. Maksu peritään tietopalvelupisteessä huoneen avainta haettaessa.
Valitettavasti ei ainakaan helpolla tuollaista versiota löytynyt, vaikka on toki mahdollista ja luultavaakin, että joku on sen Italiassakin levyttänyt. Nettihakuja varten pitäisi vaan tietää, millä nimellä laulu Italiassa ehkä tunnetaan (meillä nimeksi on tullut "Isä ja lapsi", mitä ei välttämättä alkuperäisestä otsikosta arvaisi). Yritin itse erilaisilla bambino/bambina-yhdistelmillä, mutta ei löytynyt. Ainakaan nimellä "Piccolo bambino" ei käännöstä näköjään ole tehty.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Eli tässä tapauksessa ajantasainen Kansanterveyslaki löytyy Finlexistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066
Kyseiset sanat ovat yhtyeen Twenty One Pilots kappaleesta "Stressed Out". Kappale löytyy heidän levyltään Blurryface (2015)
https://www.youtube.com/watch?v=pXRviuL6vMY
Varausta ei voi lukita, jos kyseistä teosta on jossakin kirjastossa hyllyssä tai jos varaus on jo matkalla noutokirjastoon. Myöskään odottavaa varausta ei voi lukita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
On mahdollista pyrkiä vaihto-oppilaaksi lyhyemmäksikin aikaa kuin lukuvuodeksi. Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto tarjoaa vaihto-oppilaspaikkoja esim. neljäksi viikoksi ja kolmeksi kuukaudeksi http://www.ssyl.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1&Itemid=2
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni.
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa....
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
Lukudiplomia varten on luettava vähintään viisi kirjaa Lukudiplomi-luettelosta, ja sen lisäksi vielä yksi vapaavalintainen kirja. Kirjaluettelot löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdasta Koulutus ja opiskelu, perusopetus, http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13646 . 1. luokan lista löytyy tästä osoitteesta http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=13646&file…) uusi.pdf&pdf=1 .
Lahden kaupunginkirjastossa on Suomi-sarjaa seuraavasti:
Vuosikerrat 1-20 (1841-1862). 2.jakso osat 1-10 (1863-1872) sekä 18 (1885), 3. jakso osat 5-20 (1892-1902), 4. jakso 1-20. 5. jakso 1-20(-1938) jne uudempia. Vuosikirjat ovat pääkirjaston varastossa, josta tietopalvelun henkilökunta ne noutaa. Vuonna 1875 ja sitä ennen julkaistuja teoksia ei Lahdestakaan lainata kotiin, ne ovat ns. harvinaiskirjoja ja niitä voi käyttää kirjastossa.
