Myöskään kirjastojen luetteloissa ei tuolle israelilaisella kansansävelmälle löydy nimeä, niin kuin kansansävelmien kohdalla usein on. Virsi kulkee myös nimellä Profeetta Miikan rauhanvirsi, myös sen tiedoissa sävelmä on merkitty israelilaiseksi kansansävelmäksi. Sama sävel on myös toisessa virressä (814).
Virsikirjan tiedot olittekin jo tukinut, https://virsikirja.fi/virsi-515-nouskaamme-vuorelle-korkeimmalle/
Kansallisdiskografian kuvailu, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Fono.fi, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=nouskaamme+vuorelle+ko…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsiskelin myös mm. Kirjasammosta, mutta mikään hakutuloksen kirjoista ei tuntunut sopivan kuvailuusi. Tässä esimerkiksi kansikuvaan kohdistuva haku sanoilla vihreä ja lapsi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=vihre%C3%A4+lapsi&o=title_as
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ...
Suomenkielistä nimeä ei liene vielä keksitty tai ainakaan vakinaistettu. Lehti oli varmaan keksinyt hyvän kuvailevan nimen aiheelle.Löysin englanninkielisen kirjan Derek Gladwin:Gastro-modernism: Food, Literature, Culture. Linkki sivustolleEi ehkä aivan sama asia, mutta tutkailee ilmiötä modernissa kirjallisuudessa. Kulinarismi kirjallisuudessa haulla löytyy kyllä monia sekä suomen- että englanninkielisiä listoja kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään ruokaa. Esim. Turun sanomien artikkeli Ruoka viini ja nautinto tai Atlantic -lehden THE 12 MOST UNFORGETTABLE DESCRIPTIONS OF FOOD IN LITERATURE
Tunnusluku antaa asiakkaalle moniakin mahdollisuuksia hyödyntää kirjastojen palveluja. Sen avulla voi
lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietoja, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa HelMet-järjestelmästä
ja varata kirjaston työasemia.
Osoitteessa www.helmet.fi voit katsoa omia tietojasi sekä ilmoittaa osoitteenmuutoksen. Päätteellä näkyvät mm. yhteystietosi, sinulla lainassa olevat teokset eräpäivineen, voimassa olevat varauksesi ja mahdolliset myöhästymis- ja muut maksut.
Kyseisen tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen.
Lohjan kirjastosta saa lainaksi ylioppilaskirjoituksiin valmentavia paketteja, joissa on mukana kuunteluharjoituksia. Saat niistä luettelon Lohjan kirjaston aineistotietokannasta kirjoittamalla tietokannan tarkennetun haun asiasanaruutuun ylioppilastehtävät tai ylioppilastutkinto:
http://lohja.kirjas.to/
Hei,
Tähän on jo kerran vastattu, mutta tässä lisätietoa.
Eduskunnan kirjastosta löytyvää aineistoa voi etsiä verkkosivuiltamme www.eduskunta.fi/kirjasto löytyvästä Selma-kokoelmatietokannasta. Hakusanaksi voi kirjoittaa Selmaan esimerkiksi huoltoasem? – tällä haulla löytyy neljä lähdettä.
Jos sinulla on mielessä joku tietty laki tai asetus, jonka muutoksista ja voimaantulosta haluat tietoa, kehottaisin käyttämään Finlexin säädösmuutosten hakemistoa: http://www.finlex.fi. Sen ja muiden oikeudellisen tiedon tiedonlähteisiin löytyy verkkosivuiltamme opas: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/koulut….
Jos osaat kertoa tarkemmin etsimästäsi asiakirjasta, voimme auttaa sen etsimisessä.
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
Asiasanalla "liikuntasosiologia" löytyy kirjallisuutta liikunnan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Alla muutama Vaskin verkkokirjaston hausta poimittu teos:
Nelimarikka, Kirsi & Kauppinen, Tapani. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2007)
Kauravaara, Kati. Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyvaskylä: Likes-tutkimuskeskus (2013)
Zacheus, Tuomas. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto (2003)
Vehmas, Hanna. Liikuntamatkalla Suomessa : vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto (2009)
Berg, Päivi & Kokkonen, Marja....
Lena Karlinin ja Inger Edelfeltin kuvakirja Häät Marsipaanimaassa on julkaistu suomeksi vuonna 1986 Irmeli Järnefeltin suomentamana.
Oman kirjastoverkkosi kokoelmiin kirja ei kuulu, mutta voit tilata sen kaukolainana lähikirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3292326
https://finna.fi/Record/eepos.41457
Kirja on sen verran vanha, että omaksi sen voi hankkia vain antikvariaateista. Kannattaa tutkia nettivantikvariaattien sivuja.
Teemun tarina on viimeisin kirjastoon tullut Salatut elämä -kirja.
Aikaisemmin ilmestyneet ovat:Miia ja Saku,Kallen inttivuosi, Siljan jenkkivuosi, Saku ja suuri suru, Aamun uudet kuviot ja Teemun tarina sekä Salatut elämät
päiväkirja matkasta tähtien ja tarinoiden maailmaan.
Tämä teos kuuluu WSOY:llä niihin käännösteoksiin, joita on markkinoitu ensin kirjakerhon kautta. Teos tulee kuitenkin lähiaikoina kauppoihin ja kirjastojen tilausten toimitus alkaa pikaisesti. Tarkkaa päivää kirjan ilmestymiselle kirjastoon ei ole tiedossa, mutta varmaankin se ehtii ennen kesää.
Kirsi Kunnaksen elämää ja tuotantoa on esitelty mm. Wikipediassa (vapaassa nettitietosanakirjassa). Sivuston osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsi_Kunnas .
Tietoa Kirsi Kunnaksesta löytyy myös seuraavista osoitteista:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (Valitse pudotusvalikosta kirjailijan nimi. Seuraavan sivun pudotusvalikosta voit valita paitsi tekstinäytteen niin myös henkilötiedot ja tietoja tuotannosta.)
- Kirjatietoa Kirsi Kunnaksesta voi hakea mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 (toim. Ismo Loivamaa), BTJ Kirjastopalvelu 2001
- Suomalaisia kirjailijoita, (toim. Juhani Kohonen ja...
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Kukan ristiäiset on Piritta Porthanin runo ja se sisältyy hänen runokokoelmaansa Varoitus postinkantajalle (Basam Books, 2013).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610). Hänen valtaannousuaan leimasivat uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. Henrik IV oli protestantti, mutta ainakin näennäisesti kääntyi katolilaisuuteen, jotta hän saisi Pariisin haltuunsa. François Ravaillac -niminen katolilainen fanaatikko murhasi Henrik IV:n Pariisissa vuonna 1610.
Ranskaksi tämä lentävä lause kuuluu seuraavasti: "Paris vaut bien une messe". Ei ole varmaa tietoa, sanoiko Henrik IV näin todellisuudessa.
Professoriliiton sivuilla https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/ on ohjeet professorin nimikkeen käytöstä. Sellaista nimikettä kuin entinen professori ei ole mainittu.
Kirja löytyy Finna-haun mukaan ainakin Kansalliskirjastosta ja Helmet kirjastosta. Linkki Finnan hakutulos
Kirjaa voi ostaa myös monesta antikvariaatista esim. Finlandia kirjasta. Linkki Antikvaari haukutulos
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
