Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)...
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Tällainen pro gradu -työ löytyi aiheesta, sen voi yrittää saada kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Karppinen, Kaarina : Security measurement based on attack trees in a mobile ad hoc network environment. Oulu, 2005,
61 s.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Teoksen kieli: eng,
Asiasanat:
attack tree, information security, network security ,
security metrics, ad hoc network, AODV, MIPv6, hyökkäyspuu,
tietoturva, verkkotietoturva, tietoturvan mittaaminen
Ammattikorkeakoulujen kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä kunnallisista kirjastoista löytynyt näillä sanoilla mitään teoksia.
Lappeenrannan kirjaston kortin saat vain käymällä henkilökohtaisesti Lappeenrannan kirjastossa. Kirjastot eivät lähetä kirjastokortteja postitse. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään. Voit kysellä tarkemmin Lappeenrannan kirjastosta: kirjasto@lappeenranta.fi.
Valkeakosken kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Valkeakosken kaupunginkirjasto on mukana PIKI-yhteisjärjestelmässä, johon kuuluvien kirjastojen aineistoa voi tarkastella osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2. Jarmo J. Husson teosta ”Agility ABC” (Alasalmi-Husso yhtiöt, 1992) ei näytä valitettavasti olevan Valkeakosken kirjastoissa, mutta sen voi tilata Valkeakoskelle seutulainana PIKI-verkkokirjaston kautta. Seutuvarausmaksu on osoitteesta http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto… löytyvän tiedon mukaan kaksi euroa.
Valkeakosken pääkirjastosta löytyy seuraavia agilityyn liittyviä kirjoja:
Haggerty, Arthur J.: ”Koiratemppuja” (...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia kolme kertaa verkkokirjastossa, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa pelkällä kortilla. Sen jälkeen sinun täytyy palauttaa kirjat, mutta voit toki lainata ne uudelleen, jollei niistä ole varauksia.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Hei!
Tarkoitatte varmaan Huttusen teosta Psykiatrin palapeli, joka on tilattu Hämeenlinnan pääkirjastoon syyskuussa 2013. Teos ilmestyy tammikuussa 2014. Teokseen voi jo tehdä varauksen, vaikka se ei ole vielä saapunut kirjastoon.
Hyvää Uutta Vuotta 2014!
t. Ulla Hämäläinen-Pelli
Lainat voi myös uusia soittamalla kirjastoon ja kertomalla kirjastokortin numeron, jos omatoiminen helmet-uusiminen ei syystä tai toisesta onnistu. Olen nyt poikkeuksellisesti uusinut lainasi ilman kortin numeroa. Kaikkien lainojen uusi eräpäivä on 29.6. Hyvää matkaa!
Arkkitehti Erik Johan (Jean) Wikistä (joskus tosiaan Wiik), 1804-79, ei tunnu kovin helposti löytyvän elämäkertatietoja yleisen kirjaston kokoelmista.
Lyhyesti hänen elämäkertatietonsa käydään läpi hakuteoksissa Arkkitehtuurin sanakirja, WSOY, 1999; Fokus Taide, osa 2; Otavan iso tietosanakirja, osa 9; Uppslagsverket Finland, osa 3. Teoksessa Okkonen, O. Suomen taiteen historia, 1955 Wik mainitaan, samoin Ars - Suomen taide, osat 2 ja 3 sisältävät tietoa hänestä.
Teoksesta Uudenmaan läänin kirkot, 1988 löytyy tietoja ja kuvia Wikin suunnittelemista kirkoista ja myöskin teoksessa Carl Ludvig Engel 1778-1840, Näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, 1990 on mainintoja Wikin toiminnasta - valitettavasti teoksesta puuttuu henkilöhakemisto...
Partituuri Ahti Sonnisen säveltämään kuoroteokseen Satakunnan sydän : kantaatti Porin kaupungin 400-vuotisjuhliin 1958, op. 58 kuuluu Porin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.187280/Holdings
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Aivan selvää kirjallista vastausta kysymykseen ei löytynyt. Jos kuitenkin tarkastelee kaupassa myytäviä multaperunoita, suurin osa niistä näyttää siltä, että ne on harjattu ja sitten mullattu uudelleen. Suoraan maasta nostetut pesemättömät perunat ovat yleensä paljon "likaisempia", niissä on enemmän savea ja multaa ja multa on tiukemmin kiinni. Sellaisiakin perunoita tosin näkee joskus myynnissä varsinkin torilla.
Dany Boonin ohjaama elokuva Bienvenue chez les Ch'tis (2008) on esitetty Suomessa elokuvateatterissa vuonna 2010 silloisen elokuva-arkiston näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Tuolloin se esitettiin sarjassa "Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan". Televisiossa se on esitetty muutaman kerran vuosina 2010-11 kanavalla Canal+. Videolla sitä ei ole julkaistu.
Voit etsiä tietoa aiheesta hakusanoilla työharjoittelu tai työskentely ulkomailla myös oman koulusi kirjaston kokoelmista (http://tietokeskus.ekamk.fi/).
Maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanalla työharjoittelu:
38.4 Lähtölaskenta. -Kansalaiskasvatuksen keskus. 1991
40 Menoksi. -Kansalaiskasvatuksen keskus. 1990
38.5 Munnukka, Terttu:Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. -Tampereen yliopisto. 1997.
Namibiasta löytyy seuraavat kirjat:
48.2 Else, David:Africa - the south. -Lonely Planet. 1997
99.1 Ihamäki, Kirsti:Leonard Auala. -Kirjaneliö. 1985
98.2 INTERNATIONAL CONF. ON NAMIBIA:NAMIBIA 1884-1984 : READINGS ON NAMIBIA'S HIST... 1988
48.2 Issakainen, Martti:Namibialaisia sydänääniä. -Weilin + Göös. 1978
75.7 Itään ja...
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Valitettavasti HelMet kirjastoista ei näytä löytyvän SPSS tilasto-ohjelmaa.
Moni yritys näyttää kuitenkin tarjoavat ohjelmasta ilmaisen koekäyttöversion. Esim. http://www-01.ibm.com/software/fi/analytics/spss/products/statistics/ 14 päivää.
