Hei,Noin spesifisillä tiedoilla se voisi olla tämä: Kreivilä, Mira. Niin Kuin Se Minussa on. (Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2025). Ei tosin ole nuortenromaani, mutta tuore ja aihe täsmää.
Valitettavasti mainitsemianne teoksia ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainakin Brownin ja Andersonin teokset löytyvät muiden kirjastojen kokoelmista ja voitte tilata ne kaukolainaksi meidän kauttamme.
Muuta kirjallisuutta aiheistanne toki löytyy; Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1035979200 (myös kirjaston etusivulta ositteesta http://www.jkl.fi/kirjasto) voitte hakea materiaalia asiasanoilla kehruu sekä kasvivärjäys.
Energiaa ja ympäristöä säästävien, maalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen yhteydessä käytetään Ruotsissa ilmaisua "nominell driftpunkt" ja Suomessa ilmaisua "nimellinen käyttöpiste". Tämän tiedon antoi SULPU:n, Suomen Lämpöpumppuyhdistys r.y.:n puheenjohtaja Jussi Hirvonen.
Voisit yrittää sisustuslehtien arviointipalstoilta : Avotakka, Glorian antiikki tai netin keskustelupalstoilla (Suomi24 - Keskustelu - Taide ja design - Design). Lähetä kuva jollekin palstalle, jospa joku siitä tunnistaisi tuolin ja suunnittelijan.
Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä.
Laatan teksti on seuraavanlainen:
Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941
partisaanien uhreiksi joutuneille
Jälkipolvet:
Älä kysy mitä maaltasi saat,
kysy sitä mitä voit sille antaa.
http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr…
"Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Irja Kylälän teos Koiruuksien koiruudet (2023) on tilattu Vaski-kirjastoista ainakin Turun pääkirjastoon. Teos ei ole vielä lainattavissa, mutta sen voi jo varata.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4332438?sid=3181182840
Varaus on lienee ollut tehtynä vuoden 2014 pokkaripainokseen. Tämän painoksen tietueessa ei ole enää yhtäkään nidettä jäljellä - mikä ei ole ihme, sillä pokkarit kärsivät kirjastokäytössä ja ovat nopeasti poistokunnossa. Nabokovin Lolitasta on saatavilla vanhempia painoksia, joista osaa näkyy olevan eri kunnissa myös hyllyssä. Teos on ollut ainakin Turun kirjaston puutelistalla jo pitkään: Jäljellä olevat kappaleet ovat jo paljon kiertäneitä, uusimpia (jo yli kymmenen vuoden takaisia) painoksia ei ole toimittajilta saatavilla, ja antikvariaateissa teosta on tarjolla kovin satunnaisesti. Lisäkappaleita kaivataan kipeästi, ja niitä tilataan, kun mahdollisuus siihen osuu kohdalle.Lolitan muita painoksia verkkokirjastossa:https://vaski.finna....
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Vistasta löytyy paljonkin kirjoja:
tässä yksi esimerkki: Malmirae, Pekka, Windows Vista -pikaopas. Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). Visual-sarja. 978-951-0-32936-8 (nid.).
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä...
Apua voisi löytyä kirjallisuudesta. Helmet-haku antaa aiheesta muutaman teoksen, jotka voisivat asiaa käsitellä:
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus / Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö
Isännöinnin käsikirja 2022 / toimittanut : Maria Kangasluoma
Näin toimii asunto-osakeyhtiö / Helena Viiala, Roy Rantanen
Isännöintiliitossa voisi asiasta olla käsitys. Palvelut tosin vaativat jäsenyyden.
Kyllä, tänään 7.6.2023 on viimeinen asianajapäivystys Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa ennen syksyä. Päivystys on klo 17.00–19.00. Vuoronumeroita annetaan 2. kerroksen aikuistenosaston palvelupisteeltä klo 16.30 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä ajanvarausta eikä...
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
