Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Benjamin Spockin lastenhoitokirjat olivat suosittuja 50- ja 60-luvulla.Samoja kirjoja on vieläkin saatavilla
kirjastoissa, mutta uusina painoksina. Tervettä järkeä lastenhoitoon, Järkevää lastenhoitoa.
Suomalaisista tekijöistä mainittakoon Kalle Österlund:Vauva ja sen hoito sekä Leikki-ikäinen lapsi.
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
NOVA-aikuiskasvatussuunnitelmasta on julkaistu kirja Lehtinen, Ulla & Pirttimaa, Raija : Aikuiskasvatuksen suunnitelma NOVA : normalisaatio, osallistuminen, vuorovaikutus, aikuisuus : miten tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kasvua?, 1993. Kirjaa on mm. Oulun yliopiston kirjastossa.
Voitte kysyä aineistoa kaukolainapalveluna kotikirjastonne välityksellä siellä Ruotsissa.
Teoksia voitte etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista ja kartoista. Lisäksi Fennica-tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea.
Fennica on vapaasti käytettävissä osoitteesta: http://finna.fi
Tietokannassa voidaan käyttää yhdistelmähakua eli yhdistää paikkakunnnan nimi ja sana historia eri riveillä.
Tammisaaren kirjaston aineistoluettelo löytyy myös internetistä, osoitteesta http://search.lukas.ekenas.fi/Ekenas/fi
Valitettavasti kirjastot eivät voi ottaa vastaan vanhoja lehtiäsi. Pasilan kirjaston kirjavarastossa säilytetään Tieteen kuvalehteä pysyvästi vuodesta 1987 lähtien, Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoissa 90-luvulta lähtien. Muilla kaupunkien kirjastojen toimipisteillä ei ole tiloja vanhojen lehtien säilyttämiseen. Voit ehkä tarjota lehtiäsi divariin.
Helpointa on etsiä sopivilla asiasanoilla Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1258965686&ulang=…
Siis esim. asiasanakenttään sana viikingit. Kannattaa valita
aineistollajiksi dvd ja kirjallisuudenlajiksi tietokirjallisuus.
Hakutuloksena on yksi lastenosaston fiktiivinen video.
Viikingeistä siis ei löydy Turun kaupunginkirjastosta aikuisille tarkoitettuja dvd-levyjä.
Sensijaan kirjoja aiheesta kyllä löytyy, suurin osa Pohjoismaiden historian luokassa 93.
Asiasanalla mayat ja aineistolajilla dvd löytyy dvd-levy Maailmanvaltojen synty: 6 Mayat,joka on hyllyssäkin pääkirjastossa.
Mayoista löytyy runsaasti kirjallisuutta.
Pyramideista löytyy tällä hakumenetelmällä dvd-levy Pyramidien arvoitukset,...
Yleiset kirjastot muodostavat Suomessa koko maan kattavan kirjastoverkon, jolla on edelleen yhteydet maailmanlaajuisiin tietovarantoihin. Kysymystäsi voisi jäsentää siten, että ensin selvitetään valtakunnan tasolla olevia yleisten kirjastojen keskitettyjä palveluja ja sitten kaupungin/kunnankirjastojen palveluja, asiakkaan näkökulmasta. Yleisten kirjastojen yhteiset, keskitetyt verkkopalvelut on esitetty osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ . Parhaan kuvan saat asiasta, kun itse tarkastelet sivuja. Eräs yleisten kirjastojen tärkeä palvelumuoto on jäsennellä tietoverkoissa olevaa materiaalia ja helpottaa sen löytämistä. Sivuilla on erikseen otettu esim lapset huomioon. Tiedottaminen ja asiakkaiden opastaminen tiedonhaussa ja...
