Oulun kaupunginkirjaston toimittamalta sivustolta Pohjoista kirjallisuutta löytyy tietoja Tatu Vaaskivesta.Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista löytyy esim. vuodelta 1950 Holger Lybäckin kirja T.Vaaskivi, ihminen ja kirjailija.
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/vaaskivi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1385581__Slyb%C3%A4ck%20ho…
Myös kirjailijan vaimosta Elina Vaarasta löytyy Kerttu Saarenheimon tekemä elämänkerta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1489299__Ssaarenheimo%20el…
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Voit kokeilla vielä etsiä Kirjasammon kautta esimerkiksi hakusanalla 'maanjäristykset':
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/maanj%C3%A4ristykset
Voisikohan kyseessä olla Merja Jalon Aavehevonen? Kirjasampo.fi -sivuston mukaan kirjassa on juuri suolla näkyvä aavehevonen. Tässä linkki kirjan tietoihin. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud679df5f-9480-4ea4-bb80-f….
Valitettavasti Kirjasammossa tai Helmet.fi:ssä ei ollut kansikuvaa, mutta esimerkiksi Goodreads.com:issa kansikin näkyy https://www.goodreads.com/book/show/10145146-aavehevonen
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kolikkokirjoista Coins : an illustrated survey ja The Coin atlas löytyi tieto, että tuo malli, jossa on kaksipäinen kotka, jonka keskellä on Pyhä Yrjö keihästämässä lohikäärmettä on ollut käytössä 1655. Kirjojen mukaan Pietari Suuri uudisti Venäjällä käytössä olevia rahoja ja uusia arvoja kolikkoihin tuli esimerkiksi 1757 (2 kopeekan kuparikolikko). Aivan tämän lähettämäsi kuvan näköistä kolikkoa en kirjoista löytänyt, mutta melko samanlainen kuparikolikko on ollut käytössä tuon uudistuksen jälkeen vuonna 1705. Siinä teksti kiertää koko kolikon ympäri.
Finna-palvelusta löytyy paljon erilaisten 1700-luvun kopeekoiden kuvia. Melko lailla tuon lähettämäsi kuvan näköinen on 2 kopeekan kolikko, jota on valmistettu 1741-...
It means "mosquito bite". If You have some other questions concerning translations from finnish to english or vice versa, You can also try http://www.mofile.fi/-db.htm
Varsinaisia hittilistoja ei ole saatavilla. Seuraavissa kirjoissa on tietoa hiteistä ja niiden esittäjistä:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa: hittilistat 1954-87
Nyman, Jake: Onnenpäivät 1 & 2.
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta öljyvärimaalauksesta esim. asiasanalla "öljymaalaus" tai hakemalla suoraan hyllystä luokasta 74.21 (maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka) esim. teoksesta Kiljunen, Taidemaalarin materiaalioppi. Nimekehaulla "öljyväri" saat myös 13 viitettä.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Maximilian Böttcherin komediaa Krach im Hinterhaus ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi...
Hei!
Löysin englanninkielisen antologian nimeltä Anthology of Australian aboriginal literature
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1911604 sekä https://searchworks.stanford.edu/view/7705267
Etsin muutamalla kirjailijan nimellä ja ainoa suomennettu teos, jonka löysin Helmet-tietokonnasta oli Ruby Landgonin Bonalbon musta Ruby
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1360630
Englanniksi löytyy teoksia muun muassa Tara June Winchiltä ja Alexis Wrightilta.
Lisähakuja voit tehdä osoitteissa Finna.fi ja Kirjastot.fi -sivun Frank-monihaussa.
Stephen Hawking sai ALS-diagnoosin 21 vuoden iässä ja eli vielä 55 vuotta. Kenenkään muun ei tiedetä eläneen yhtä pitkään diagnoosin jälkeen. Arvioiden mukaan noin viisi prosenttia tautia sairastavista elää yli 20 vuotta diagnoosista. Yli neljän vuosikymmenen elinaikaa pidetään kuitenkin hyvin harvinaisena.
Lähteet:
https://time.com/5199001/stephen-hawking-als/
https://www.verywellhealth.com/als-lou-gehrigs-disease-life-expectancy-…
Hallinto-oikeudet ovat hallintotuomioistuimia. Yleistä tietoa niistä löytyy Oikeusministeriön sivujen kautta osoitteesta http://www.oikeus.fi/4319.htm
Helsingin hallinto-oikeudesta löytyy tarkempia tietoja osoitteessa http://www.oikeus.fi/5992.htm Mm. yhteystiedot, kokoonpano ja organisaatio ja hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiaryhmät (=mitä käsitellään).
Erikseen on säädetty myös Hallinto-oikeuslaki 430/1999 ja Hallinto-oikeusasetus 438/1999, tekstit voi säädöksen numerolla hakea Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Säädöksessä mainitaan mm. että hallinto-oikeutta johtaa hallinto-oikeuden ylituomari ja muina jäseninä on hallinto-oikeustuomareita.
Kolmas keskeinen säädös on Hallintolainkäyttölaki 586...
Standardisoimisliiton kirjasto toimii alan julkisena erikoiskirjastona, joten etsimääsi standardia kannattaa kysyä sieltä. Osoite: Maistraatinportti 2
00240 HELSINKI, avoinna ma-pe klo 8 - 16.
Suomen standardisoimisliitto SFS myy standardeja. Kysymäsi standardi, ISO 6053:1979, löytyy heidän luettelostaan (hinta 27,84 euroa). Luettelo myytävistä standardeista sekä paljon tietoa standardeista ja standardisoinnista löytyy SFS:n sivuilta. http://www.sfs.fi/
Suomessa oli keskiajalla kruununtiloja vain noin 1 % kaikista tiloista. 1700-luvulla talonpojat alkoivat lunastaa sukuoikeuksia kruununtiloihin, mutta lunastusmaksu oli korkea ja harvalla olikin siihen mahdollisuus. Vuonna 1741 lunastussumma alennettiin kolmen vuoden veroiksi ja perinnöksi ostettujen tilojen määrä kasvoi ja Ruotsin vallan lopulla Länsi-Suomessa tiloista oli noin 20 % kruununtiloja. Lukuja löytyi vuodelta 1805, jolloin kruununtiloja oli 8304 kappaletta ja torppareita 23924.
Seuraavalla sivustolla löytyi lukuja vuodelta 1720, jolloin oli Satakunnassa 3100, Hämeessä 3093 ja Savossa 2344 kruununtilaa.
http://www.kauhanoja.fi/index.php?toiminto=juttu&tietoID=71674133&raken…
Lähteet: Rainer Fagerlund: Kuninkaita ja...
