Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilta osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/tilastot löytyy tilasto eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Uusin tilasto kertoo tilanteen 31.12.2005.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuilta löytyy tieto evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärästä: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73….
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://finna.fi
Orthex Oy:stä ei valitettavasti löydy teoksia Lukki-kirjastoista. Sen sijaan Varastokirjastossa näyttää olevan 23-sivuinen Orthexin kustantama Muoviopas. Se on mahdollista saada kaukolainaan. Kaukolainamaksu on Lukki-kirjastoissa 5 euroa. Voit tehdä kaukolainapyynnön Lohjan kaupunginkirjaston nettisivuilla kaukolainalomakkeella tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon.
Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).
http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)
Jos kyseessä on teos johon ei kohdistu varausta voit uusia lainan 5 kertaa. Kun tavallinen laina-aika on 4 viikkoa toimii tämä tapa hyvin, kuitenkin vain jos varauksia ei ole.
Jos kyseessä on kuitenkin haluttu teos ja on varauksia, palautetaan laina eräpäivänä eikä lainaa voi uusia.
Siinä tapauksessa kannattaa ehkä tehdä varaus kirjasta syksyä varten jo nyt, jäädyttää varaus ja poistaa jäädytys jonkin verran ennen toivottua laina-aikaa. Varaushan etenee varausjonossa myös ollessaan jäädytettynä joten tämä on aika hyvä, joskaan ei täysin varma toimintatapa; jos vaikka sata varaajaa jäädyttää varauksensa ja poistaa jäädytyksen samaan aikaan, on asiakkaan vaikeampi tietää milloin joku nide vapautuu juuri omalle ...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tähän kysymykseen vastaaminen tarvitsee jonkin verran lisätietoa. Haluatko tietää jonkin tietyn esineen tekijän? Vai listan ylipäätään lintu-aiheisia lasitöitä tehneistä taiteilijoista. Mikäli haluat tietyn esineen tunnistettavaksi, siitä olisi hyvä lähettää kuva.
Erilaisia vastarintaliikkeen kuvauksia (esim. 1940-luvun Saksasta) löytyy kyllä, mutta tällaisia kuvauksia suoraan rintamalta oli vaikea löytää. Antti Tuuri Ikitie (Otava 2011) kuvaa Neuvostoliitossa eläneistä amerikansuomalaisista, mutta tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Päähenkilö Jussi Ketola onnistuu siirtymään Suomen puolelle ennen talvisotaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1605650Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Suomen kartasto. vihko 123-126:geologia jossa on kartta muinaisrannoista, sekä Järvi-Suomen järvien rannansiirtymisestä jääkauden jälkeen. Lisäksi pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ löytyy teos Päijänne : suomalainen suurjärvi, 1998 jossa myös historiallinen katsaus.
Suosittelen myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoa, joka palvelee geologisen tiedon tarvitsijoita, kirjasto sijaitsee Espoossa. http://www.gsf.fi/info/kirjasto.html Tutkimuskeskuksen kirjaston aineistohausta http://info.gsf.fi/library/kirjat.html löytyivät seuraavat Suursaimaa ja Muinaispäijänne laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten , 1996 PGN: juliste MSC: 1 cm = n. 5 km
RÖNKKÖ, Kyösti...
Voit hakea salmiakki-aiheisia teoksia Vaski-kirjastojen verkkopalvelussa:
https://vaski.finna.fi/
Valitse etusivulta tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään aiheeksi salmiakki ja valitse viereisestä alasvetovalikosta "Aihe". Voit rajata hakutuloksia oikealla puolella olevista valikoista. Asiasanalla makeiset saat tietoa makeisista laajemminkin.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on ainakin nämä salmiakkiin liittyvät teokset, joista pääset tiedon lähteille:
- Annala, Jukka (2001). Salmiakki
- Jaatinen, Satu (2005). Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään
- Sainio, Ari (2004). Suomalaisia ilmiöitä.
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä....
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan Ty leti, moja dusha (Ты лети, моя душа). En ainakaan löytänyt Helene Fischeriltä muuta versiota, kuin tuon levyltä Best Of Helene Fischer Live - So Wie Ich Bin (2010), joka on vain 1:47 pitkä. Muita (venäjänkielisiä) versioita kyllä löytyy ainakin kyrillisillä kirjaimilla kirjoittettuna etsittäessä. En tosin onnistunut löytänyt kirjastojen kokoelmista.
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1912 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
