1. Vastaajia on suuri määrä eri kirjastoista Suomessa ja henkilöt vaihtelevat vuosittain, vanhoja lähtee ja uusia koulutetaan tilalle. Viime vuoden aikana vastauksia on lähettänyt 249 eri henkilöä.
2.Kannattaa seurata Applen sivua http://www.apple.com/fi/ipad/
3. ja 4. Angry Birds -pelistä löytyy tietoa sivulta http://www.rovio.com/index.php?page=angry-birds
Nuottien lukemista voi opiskella omatoimisestakin, mutta hyvän opettajan kanssa se sujuu varmasti helpommin.
Yksi nuotinlukemisen itseopiskeluunkin sopiva kirjasarja on Anne Vallin Perusaste 1-3: musiikin teorian ja säveltapailun oppijakso. Kirjat saa lainaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=perusas…
Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut yhteen myös muita itseopiskelun lähteitä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/musiikinteoria1
René Descartes oli alkujaan ranskalainen filosofi.
(syntynyt: 31.3.1596 La Haye en Touraine, Indre-et-Loire, Ranska
Kuollut: 11.2.1650 (53 vuotta)Tukholma, Ruotsi )
Hän julkaisi paljon kaikenlaista mm. musiikin teoriaa, kirjeitä, pamfletteja ja ennenkaikkea filosofisia teoksia.
Runoja en hänen julkaisustaan löytänyt. Niitä saattaa tietysti olla esim. hänen kirjeissään.
Sensijaan hän on innoittanut monia runoilijoita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia runoja myös englanniksi.
Esim. PoetrySoup-sivustolta löytyy näitä runoja.
https://www.poetrysoup.com/poems/rene_descartes
Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen välittämät kaukolainat säilyvät maksuttomia, Lain yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492 mukaan (pykälä 12) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovat vuoden alusta seuraavat:
1) Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat;
2) Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat;
3) Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymen-
laakson ja Etelä-Karjalan kunnat;
4) Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat;
5) Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat;
6)...
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Kaupunginarkistosta löytynee Niittytien nykyinen nimi. Sieltä saamani neuvon mukaan on toimittava näin: Kaupunginarkistosta löytyy 1930-luvulta peräisin oleva kartta, josta kadun sijainnin ehkä voi varmistaa, ja sen jälkeen verrata kadun sijaintia nykyiseen kiinteistökarttaan.
Kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Tässä Teknisten liittoa käsittelevää kirjallisuutta, jota on saatavana yleisissä kirjastoissa. Saatavuustiedot koskevat maakuntakirjastoja, joten saattaa olla, että kirjoista ainakin osa on myös kotikuntasi kirjastossa, jos se ei ole mikään alla olevista. Joka tapauksessa kaikki saatavuustiedot ovat siis maakuntakirjastoista, joista oman kotikuntasi kirjasto voi ne tilata sinulle kaukolainaksi. Kysy omasta kirjastostasi, millainen käytäntö heillä on.
Ruohonen, Veikko : Teknisten tutkimus 1976 (saatavana ainakin Hämeenlinnan, Kokkolan, Porin, Lahden, Kajaanin, Kuopion, Seinäjoen, Lappeenrannan, Vaasan kirjastoissa)
Teknisten liitto 50 vuotta (1975) (saatavana ainakin Rovaniemen, Kouvolan, Kuopion kirjastoissa)
Tekniset : Teknisten...
Muutamia esimerkkejä kirjallisuusterapia käsittelevistä kirjoista:
Mäki, S., Arvola, P., Asikainen, E., Maijala, P., Kivi, A., Hulmi, H. & Pekkanen, T. (2009). Satu kantaa lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Duodecim
Mäki, S., Arvola, P., Hämmäinen, S., Harjunkoski, S., Ruohonen, T., Nummila, H. & Mäkinen, M. (2009). Tarina tukee lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 2. Helsinki: Duodecim.
Mäki, S. & Linnainmaa, T. (2008). Hoivasanat: Opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Duodecim.
Melindasta muutamia englanninkielisiä teoksia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SP1IECMJ4BLPTBLP7PGAQ1YSCI85QQUI…
Berthoud, Ella: The art of mindful reading : embracing the wisdom of words /...
Termit ovat rinnasteisia. Lähikirjasto vain kuulostaa lähempänä ja paremmin saavutettavissa olevalta kuin sivussa oleva sivukirjasto. Siksi nykyisin suositaan termiä Lähikirjastot. (Asiasanana yhä Fintossa sivukirjastot.)
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa elokuussa 2006. Silloin oli terminä myös lainausasema: "Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne. Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta. Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (...
Voisikohan kyseessä olla Terhi Rannelan nuortenkirja Taivaan tuuliin (2007).
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi hakupalvelu Finna.fi:stä tai kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/Record/anders.632341?sid=3143198355
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48974
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoa eduskunnasta saa parhaiten sivulta https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx . Eduskunnan verkkosivustolla on myös EU-vaaleista tietoa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-vaalit-2024.aspx
Rome2Rio-sivuston mukaan paras vaihtoehto olisi juuri tuo Ateenasta junalla Lianokladiin, jossa vaihto taksiin loppumatkaksi. Sivusto ehdottaa myös muita vaihtoehtoisia matkustustapoja.Ateena - Thermopylae-Lamia-350-09-Kreikka
Teokseen Kuusijuhla : luokassa esitettäviä näytelmiä (Luokanopettajaliitto ry, 1981) sisältyy Tapani Hyvösen kirjoittama joulunäytelmä Karhukopla ryöstää joulupukin. Näytelmä on teoksen sivuilla18-23.https://finna.fi/Record/helle.467742?sid=5185564106Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa tätä kirjaa ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta.
Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia.
Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia
http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Teimme pyytämääsi varausten ilmoitustapaan muutoksen. Itsekin muutoksen voi tehdä seuraavasti: mene Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastoon http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… ja valitse vasemman reunan valikosta "omat tiedot". Anna oma käyttäjätunnuksesi kirjastokortistasi ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Tämän jälkeen valitse vasemman reunan valikosta "ilmoitustapa". Tällä sivulla voit muuttaa ilmoitustavan haluamaksesi.
Kyllä, Riihimäen Sanomat on sekä mikrofilmeinä että alkuperäisinä lehtinä ilmestymisvuodestaan 1914 alkaen aina 31.10.2003 saakka, jonka jälkeen lehti muuttui Aamupostiksi. Mikrofilmejä tai alkuperäisiä lehtiä voi lukea lehtisalissa.
Valitettavasti antamiinne tuntomerkkeihin sopivaa teosta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksenne myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tunnistanut etsimäänne teosta.
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
