Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
Hei,
Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto julkaisee Suomessa julkaistun
kirjallisuuden nimekemääriä perustuen Kansalliskirjaston tilastoihin.
Tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa julkaistiin
painettuja kirjoja (nimekkeitä) 11513 kpl. Luvussa mukana myös pienpainatteet (5-48 sivua), joita julkaistiin 1309 kpl.
Vastaava luku esim. vuodelta 2011 oli 11404 ja vuodelta 2010 oli 12017.
Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen verkkosivulta Kulttuuritilastosta.
Tilaston kotisivu:
https://www.tilastokeskus.fi/til/klt/index.html
Taulukot vuodelta 2012, jossa nämä taulut:
Kirjat: Suomessa julkaistu kirjallisuus aihepiireittäin 1980-2012
Kirjat: Julkaistu kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus 1980-2012
taulukot ovat sivulla:
https://...
Niksi Pirkan ohje:
"Asettakaa ryijyn alle muovi, jolloin voitte liikutella sitä helpommin. Peskää ryijy 30-asteisella vedellä ja villapesuaineella. Käyttäkää väljästi vettä ja huuhdelkaa kolmesti. Sen jälkeen puristelkaa ryijyä kevyesti ja hellästi, jotta saatte veden mahdollisimman hyvin siitä pois. Lopuksi tasokuivatus." - MS.
LIsää pesuohjeita näiltä sivuilta:
http://www.tupulatakki.net/vaiheet.htm
http://www.craftmuseum.fi/konservointikeskus/esitteet/ohjeryijynhoito1d…
Artikkeli:
Kasanen, Outi: Näin hoidat,ryijyt, raanut ja matot. Novita 2003 n:ro 1 s. 72
Oskari ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta sittemmin tuli Oscar).
Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli Ruotsin kuningas Oskar I (1799-1859). Oskar-nimen valitsi itse keisari Napoleon entisen kenraalinsa pojan kummina. Nimen hän keksi ihailemistaan 'Ossianin lauluista', joissa esiintyy nimen muinaisiiriläinen muoto Oscur. Ilmeisesti tanskalaiset veivät nimen Englantiin.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Pentti Lempiäisen mukaan jo 1500-luvulta tunnetaan Eilola- ja Eiloila -nimisiä taloja, joiden on arveltu pohjautuvan ruotsalaiseen henkilönnimeen Eiloff. Myös saksalaisesta nimistöstä tunnetaan Eilo-nimi. Näiden kantasanana pidetään muinaisgermaanista sanaa agil, miekan tuppi.
Nimi koki uuden tulemisensa 1910-luvulla, kun Yrjö Karilas ehdotti sen käyttöönottoa. Mahdollisesti tarkoituksena oli luoda maskuliinimuoto Eila-nimelle.
Ortodoksisessa nimioppaassa Eilo viittaa pyhimykseen nimeltä Eulogios, 'kaunopuhuja'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nummelin, Juri: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on...
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras)
Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas
Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen...
Joulutarinoita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hauskaa Joulua!: Joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta. Koonnut Erkki Valkeila.
Hauskaa joulua: Vanhoja joulukertomuksia. Toim. Juri Nummelin.
Astrid Lindgren: Joulukertomuksia.
Mika Waltari: Joulutarinoita.
Tuutikki Tolonen: Joulusatuja: 24 satua joulun odotukseen.
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Khiin neliön arvoja lasketaan käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa, kun halutaan varmistaa, mitä johtopäätöksiä tutkimustuloksista voidaan vetää. Aivan yleisesti voi sanoa, että kyseessä on tutkimuksessa saatujen tulosten vertailua odotettuihin tuloksiin.
Khiin neliön arvoja lasketaan useanlaisessa tilastollisessa testissä. Katso esim. http://www.isixsigma.com/dictionary/Chi_Square_Test-67.htm
Tarkoititko kysymykselläsi ehkä Khiin nelikenttätestiä, joka on erikoistapaus riippumattomuustestistä? Katso Vasama-Vartian kirjasta Johdatus tilastotieteeseen II s. 548.
Tilastollisen testin valintaan vaikuttavat mm. tutkimuksessa käytetty mitta-asteikko, käytettyjen otosten koko ja lukumäärä. Kvantitatiivisia tutkimuksia tai psykometriikkaa...
Raappahousut ovat paksusta puuvillakankaasta valmistetut pitkät alushousut. Raappahousuja käytetään kovilla pakkasilla varsinaisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, jolloin niitä voidaan sanoa myös välihousuiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-6030921
Kosher salt on karkeaa suolaa, joka on yleensä kaivettu suolakaivoksista. Siihen ei myöskään yleensä lisätä mitään lisäaineita, kuten jodia. Rakenteensa vuoksi kosher-suolassa on ilmeisesti vähemmän natriumia kuin muissa suolatyypeissä. Kosher-suolaa käytetään lähinnä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa se ei ole kovinkaan yleistä. Euroopassa käytetään laajemmin merisuolaa, jolla kosher-suolan voinee useimmissa resepteissä korvata.
Lähteet:
Seasalt.com - What is Kosher Salt, katsottu 1.8.2022
Tastecooking.com - The Kosher Salt Question, katsottu 1.8.2022
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [...
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston aineiston mukaan vuosien 1990–2019 aikana elävän lapsen synnyttäneistä äideistä nuorin on ollut 12-vuotias. Tätä nuorempiakin äidiksi tulleita on voinut olla aiempien vuosien aineistoissa, mutta vanhemman tilastoaineiston läpikäyminen on jo melko työlästä. Niitä tarkasteltaessa pitäisi varmistaa, että syntynyt lapsi on syntyneiden vuositilastossa, eikä äiti ole synnyttänyt lasta esim. ennen kuin on muuttanut Suomeen. Tilastoon otetaan ne tapaukset, joissa äiti asui vakinaisesti Suomessa lapsen syntymähetkellä.
