Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei...
Kysyjän mainitsema Pop tänään 26 -kokoelmasta (1983, Fazer F.M.07203-3) löytyvä nuotinnos on tosiaankin ainoa Suomessa julkaistu nuottiversio Francis Goyan (Francois Weyer) kappaleesta Daddy's Bolero / Rakkaus koskaan kuole ei.
Nettihaussa löytyy viiteitä Pinterest-sivuun, jossa on helppo tabulatuurisovitus kappaleesta. Sen käyttöehdoista ei kuitenkaan päältä päin saa käsitystä. Nuotin lataamiseen tarvitaan ainakin Pinterest-tili.
Youtubessa on harrastajan tekemä "juokseva nuotinnos/tabulatuuri" kappaleesta. Se löytyy hakemalla kappaleen nimellä ja tarkennuksella TAB.
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
Alkoholismista kertovia kuvakirjoja löytyy. Esimerkiksi hakupalvelusta Finna.fi löytyi hakusanoilla "alkoholismi" ja "kuvakirjat" muutama kuvakirja aiheesta. Kannattaa myös rajata "aineistotyyppi" kohdasta hakua pelkkiin kirjoihin ja valita sitten kieleksi suomi (mikäli haluat vain suomenkielisiä teoksia). Tässä muutama kuvakirja aiheesta:Kurkela, Salla (2014) Pikkuketun salaisuus, ISBN: 9789525587678 Tämä teos löytyy myös verkosta:https://lasinenlapsuus.fi/wp-content/uploads/sites/5/2023/04/pikkuketun_salaisuus.pdfLaiho, Saara (2003) Et ole yksin Pikku-Kurre! ISBN: 9516274579Karsikas, Ilja (2022) Yksisarvinen. ISBN: 9789515255105Mikäli jotakin teosta ei löydy omasta lähikirjastosta, kaukopalvelun kautta voi saada teoksen...
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.2004 ja Tuominen, Olavi: Kirjanpidon perusteet.1995 (1.-osassa on käsitelty yhdenkertainen kirjanpito).
Yhdenkertaisesta verotuksesta löytyy tietoa mm. Verohallinnon sivuilta osasta verotustietoa yritysasiakkaille http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?domain=VERO_MAIN&path=5,40,89,91&…- ,
ja Ammattinharjoittaja.fi:ssä http://www.ammatinharjoittaja.fi/index.php?section=2 .
Jonkin verran käytännön ohjeita löytyy ura- ja rekrytointipalvelu Uranus.fin keskustelusta, http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/keskustelu/open.php?id=41701
Painetut lähteet saattavat olla luotettavimpia tällaisessa yhteydessä.
Nancy Varian Berberickin teoksia ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu. Englanninkielisinä hänen teoksiaan toki löytyy kirjastoista, mm. kysymäsi Dalamar the Dark on Suomessa saatavissa useissa kirjastoissa, joista kirjan voi kaukolainata oman kirjaston kautta. Tarkemmat saatavuustiedot saat myös lähimmästä kirjastosta tai voit tehdä haun vaikkapa osoitteessa:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Kirjailijan nimi esiintyy joissain tiedoissa myös muodossa Berberich.
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjan alkupään kirjoista joitakin on julkaistu uudelleen. Näyttäisi siltä, että sarjan suomalainen kustantaja on vaihtunut jossakin vaiheessa Schildts & Söderströmistä Gummerukseen, jonka jälkeen Gummerus on ottanut uusia painoksia aiemmin S&S:n julkaisemista kirjoista. Nykyisin Läckbergin tuotantoa kustantaa Suomessa Otava. Otavan nettisivuilta (viitattu 25.3.2024) löytyykin selkeä lista sarjan kirjoista eri painovuosineen.
"Luo sairaiden" on ilmeisesti muunnelma M. Majan säveltämästä ja sanoittamasta "Valkea sisar" -kappaleesta, mutta tällaista muunnelmaa en onnistunut löytämään. M. Maja on salanimi, joka on rekisteröity Martti Jäppilän nimiin, mutta se on monen eri henkilön yhteinen. Juhani Linkosuon toimittamassa "Rustholli laulaa" -vihkosessa ([Linkosuo oy], 1969), joka sisältää laulujen sanoja, on nimellä "Rento ja valkea" sanoitus, joka alkaa "Luo sairaiden käy sisar rento valkoinen", mutta se ei jatku muistamallasi tavalla. Verkosta löytyy erilaisia muunnelmia laulun sanoituksen alusta, mutta ei koko laulua. Ehkä joku lukija tunnistaa tämän kappaleen."Hän jompaankumpaan suuntaan katsoo kieroon" on osa "Lattarisikermää", jonka on levyttänyt Pentti...
Vapaakappaleet ovat painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden valmistajien Helsingin yliopiston kirjastolle luovuttamia tuotteita. Seuraavasta linkistä voit lukea vapaakappalelain kokonaisuudessaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800420
Vaihtotoiminnalla tarkoitetaan julkaisujen, julkaisusarjojen, väitöskirjojen ym. vaihtoa yleensä tieteellisten ja erikoiskirjastojen välillä. Tarkempi selitys löytyy osoitteesta: http://pro.tsv.fi/stks/signumnew/200503/Signum3Strien.pdf
Lisää tietoa vaihdoista löytyy Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen sivuilta:
http://www.tsv.fi/vaihtok/vk1.html
Lahjoituksen voi tehdä kuka tahansa (tai mikä taho tahansa) valitsemalleen kirjastolle. Kirjastot yleensä itse päättävät, mitkä...
Ainoastaan Turkin Belekiä tai Antalayaa käsitteleviä matkaoppaita ei näistä kirjastoista löydy, mutta Turkin oppaita on paljonkin. Tässä muutamia uusimpia Turun ja Kaarinan kirjastoista:
Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkki / Kristiina Koivunen, Turkiets stränder : en guidebok / av Mikael Persson, TURKEY / [project editor Melissa Shales]. Videomuodossa Antalayaa käsittelee, Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa tämä: ANTALYA & Alanya / juonto ja selostus Folke West. Sama videokasetti on myös Paimion kirjaston kokoelmissa.
Voit saada luettelon oppaista kirjoittamalla Turun aineistohaussa pikahakuun sanat Turkki matkaoppaat ja Kaarinan tietokannassa samat sanat kohtaan sanahaku:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
http://...
Eräpäivänä ehtii vielä uusia lainansa, joten silloin uusittaessa myöhästymismaksuja ei vielä tule. Sen sijaan jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä tulee HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua, kun lainat uusii tai palauttaa.
Kirjan suomenkielinen nimi on Valkeiden kukkien lehto.
Vastaus löytyy HelMetin kautta kirjoittamalla joko uudenmalliseen hakulomakkeeseen http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin tai perinteisen HelMet-haun http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/X sanahakuun alkuteoksen nimi. Huomaa, että se on "Whitethorn Woods" (kysymyksessäsi nimestä puuttuu kaksi kirjainta, mikä ehkä on vaikeuttanut teoksen löytämistä).
Perinteisessä HelMet-haussa teosten erikieliset käännökset siis löytyvät sanahaussa teoksen alkukielisellä nimellä, kun taas nimekehaku löytää nimekkeet vain annetulla kielellä. Uudessa hakulomakkeessa puolestaan ei käytettävissä olekaan muita hakutapoja kuin sanahaku.
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Tähän kysymykseen vastattiin viimeksi 28.10.2016 15, mutta valitettavasti vastaus on sama: tätä Saukin sanoitusta ei ole julkaistu nuottina, vain äänitteenä.
Alkuperäinen teos, Marcello Marrocchin säveltämä ja Ruggero Cinin & Franco Migliaccin sanoittama "Gli occhi dell' amore" voisi tietysti jostain nuottikokoelmasta löytyä, mutta ainakaan lyhyellä etsimisellä tuollaista kokoelmaa ei suomalaisista kirjastoista tunnu löytyvän. Italiankieliset sanat netistä löytyvät, mutta ei suomenkielisiä.
Tästä YouTube-linkistä voi kyllä sanat kirjoittaa ylös, mutta nuoteiksi ne eivät muutu https://www.youtube.com/watch?v=8Zdmt_TuxtA
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaan Opus-yhtyeen kappale "Live is life" (myös "Life is life"), joka löytyy esimerkiksi kokoomalevyiltä (cd) "Hockey night 2nd--20 hot tracks" (1999), "Hockey fever 97--kiekkokuume" (1997), "Hockey fever--Kiekkokuume" (1995), "Hockey fever--Kiekkokuume--sankaripainos" (1995), "Hits of ...volume 11 85+88" (1992). Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudulta, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannastamme (www.libplussa.fi).
"Silta" on niin monimerkityksinen sana, ettei noin muotoiltuun kysymykseen voi ihan suoraan vastata. Erilaisia siltoja on kymmeniä (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Silta), eikä kaikkia sovellettuja siltatyyppejä voi rakentaa mielivaltaisen pitkiksi. Esimerkiksi yksittäistä kaarisiltaa ei ilmeisesti juuri puolta kilometriä pidemmäksi voida tai ole haluttu rakentaa (Shanghaissa on 550 metriä pitkä Lupu Bridge). Maailman pisimmät sillat ovat kaikki sellaisia, jotka koostuvat elementeistä ja tukeutuvat osan matkasta pengerrykseen, merenpohjaan ja saariin. Wikipedian mukaan maailman pisin yhtenäinen siltarakennelma (ei siis monen erillisen sillan ketju) on Kiinassa vuonna 2011 avattu maasilta Nanjhingin ja Shanghain välillä. Sen pituus on...
