Kysymiäsi tietoja löytyy Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuilta. Siellä on digitoituna kirkonarkistoja myös 1900-luvun alkuvuosilta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Sukututkimusasioissa kannattaa kääntyä Sukututkimusseuran puoleen. Löysin keskusteluketjun, jossa käsitellään Illman-sukua, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33324.html, mutta en teoksia aiheesta kirjastomme kokoelmasta.
Sukututkimuksen aineistoja löytyy seuran sivulta, siellä on myös neuvontapalvelu, josta saa apua:
Suomen Sukututkimusseura, https://www.genealogia.fi/
Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet/
Sukututkimusseuran neuvontapalvelut: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut/
Lisäksi voi tutkia Sukuseurojen keskusliiton, https://www.suvut.fi/
ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen palveluja, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm.
Mikrobi joutuu fagosyytoottisen vesikkelin eli soluja syövän kalvorakkulan sisään. Vesikkeliin sulautuu lysosomi, jonka sisältämät entsyymit tappavat ja hajottavat mikrobin. Jäännökset poistetaan solusta solukalvon läpi tai ne assimiloidaan solussa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makrofagi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvorakkula
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lysosomi
https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistossa on vastattu Kirsi Kunnakseen liittyviin kysymyksiin, sieltä voi kirjailijan nimellä hakea aikaisempia vastauksia: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirsi Kunnaksesta löytyy tietoa Tampereen kaupunginkirjaston Pirkitta-aluetietokannasta: http://kirjasto.tampere.fi/Pirkitta
Kun kirjoittaa asiasanaksi Kunnas, Kirsi, saa viiteitä kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja verkkoaineistoon.
Pispalan tietotupa 2003 -verkkoaineistossa kerrotaan myös lapsuudesta ja perheestä: http://mansetori.uta.fi/pispala/runolauteet/runotalvi/kunnas.php
Pirkitassa on myös linkki Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
-sivulle, jossa kirjailijan sivulta löytyy "lähteitä ja linkkejä" -sivu, jossa on mainittu lukuisia...
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki...
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
En tiedä kuinka täydellinen ja mihin perustuva tämä Internetistä seuraavasta osoitteesta löytyvä lista on, mutta ainakin siitä löytyy osa diplomaattikilpien maatunnuksista: http://www.ftp.funet.fi/index/doc/traffic/finnish/diplomaattikilvet.gz .
Tätä versiota ei löydy kirjastoista, sitä on ilmeisesti lähettänyt sekä Yle että Mtv, joten Yleltä tai Mtv:lta voisi yrittää kysyä, https://palaute.yle.fi/ ja https://www.mtv.fi/ota-yhteytta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutistakin voisi kysyä neuvoa, https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaatein… . Löysin blogin, jonka kirjoittaja tuntuu tuntevan sisällöt hyvin http://lastenkulttuuria.blogspot.com/2017/03/pinocchio-pikorio-no-boken…
IMDb:ssä on sarjasta kuvaus ja mahdollisuus lisätä "watchlist"-iin eli näyttäisi siltä, että rekisteröityneet käyttäjät pystyisivät sitä täällä katsomaan, mutta kieli näyttäisi olevan saksa https://www.imdb.com/title/tt0204102/
Hei,
Ei tuota näyttäisi olevan suomeksi levytetty. Kyseinen sävellys näyttäisi olevan trad. sävellys, jonka Dassin on sovittanut ja levyttänyt. Pelkällä kappaleen nimellä ei löytynyt Fono-tietokannastakaan. Muutakaan kautta löydy mitään viitteitä suomalaisesta levytyksestä, joten näiden perusteella uskoisin, ettei tuota todellakaan löydy. Koetin myös hakea useilla mahdollisilla käännösnimillä, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
Tuttu valokuvaaja otaksui, että kyseessä olisi vastavalosuoja. Tällä termillä etsiessä tietoa alkaa löytyä, mm. Wikipediassa on lyhyt selitys millainen laite on kyseessä: Vastavalosuoja – Wikipedia
Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole Keski-kirjastojen omissa kokoelmissa. Täältä löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja tilauslomakkeen:
Kaukopalvelu | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Voit myös tilata aineistoa Kuopion Varastokirjastosta:
Kirjaudu verkkokirjastoon (keski.finna.fi), tee tiedonhaku. Jos aineistoa ei löydy Keski-kokoelmasta, voit etsiä sitä Varastokirjastosta. Valitse Varastokirjasto (Kuopio) - välilehti ja katso mitä haullasi löytyy Varastokirjastosta. Tarkemmat ohjeet: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitykset ovat seuraavat:40c. Toisen silmän sokeus tai molempien silmien alentunut näkökyky (amblyopia) aikaisemman sairauden seurauksena. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,7-1,0, näkökenttä säännöllinen.80a2. Yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura).
Etsimäsi teos voisi olla Wilkie Collinsin Kuunkivi (ilm. aiemmin nimellä Kuun kivi). The Moonstone: A romance ilmestyi alunperin v. 1868 ja sen katsotaan olevan maailman ensimmäinen yhtenäisenä teoksena julkaistu salapoliisiromaani. Kirjasammon kuvaus kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_911 Teoksesta enemmän Wikipediassa (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/The_Moonstone
Katulampuista löytyy aika vähän tietoa Turun kaupunginkirjastosta. Oheisissa teoksissa aihetta on käsitelty jonkin verran: Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton ja Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisemassa "Lamput ja valaisimet" (1998), joka kuuluu Valaistusteknikka-sarjaan (osa 2) ja Markku Monnin oppikirjassa "Sähkölaitosasentajan ammattioppi 2: kaapeliverkostotyöt, katu- ja tievalaistustyöt" (1993). Yleistä teknistä tietoa lampuista löytyy mm. Liisa Halosen ja Eino Tetrin teoksesta "Pienloistelamppujen käyttömahdollisuudet sisä- ja ulkovalaistuksessa" (1991).
Turun yliopiston kirjastosta http://volter.csc.fi/ löytyy mm. seuraavat teokset: Veikko Ahposen toimittama "Tie- ja katuvalaistus" (1984), "Tie- ja katuvalaistus: tietekniikan...
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
Argelanderin merkittävä ”löydös” oli kun hän tutkimustensa perusteella pystyi osoittamaan aurinkokunnan ja Auringon liikkuvan avaruudessa. Tämä havainto on ollut erittäin tärkeä ja sillä on ollut pysyvää arvoa Linnunratajärjestelmän rakenteen kannalta. Tämän havainnon lisäksi Argelanderin kattavat taivaankartoitus- ja luettelointityöt nostivat hänet 1800-luvun arvostetuimpien tähtitieteilijöiden joukkoon.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3118/
Ainakin Hufvudstadsbladetissa on ollut 14.12.1948 etusivun uutinen "Hyresnämden lurad av statlig concern", jossa käsitellään Malminkatu 16 tilannetta.
Valtioyhtiöt Valmet ja Imatran voima (myöhemmin lisäksi Oulujoki oy) olivat ostaneet ko. tontin ja saaneet luvan rakentaa sille toimitalon sillä ehdolla, että rakentaisivat Herttoniemeen asuntoja, jotka olisi annettu Helsingin kaupungin vuokralautakunnan hallintaan.
Käytännössä yhtiöt olivat kuitenkin myyneet Herttoniemeen rakennuttamansa asuintalot G. W. Sohlberg -yhtiölle, joka oli oli asuttanut niihin mm. omia juuri kaupunkiin muuttaneita työntekijöitään.
Yhtiöiden toimitalohankkeen vuoksi Malminkatu 16:n tontilta oli purettu pari puuasuintaloa, joiden asukkaat vuokralautakunta oli...
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja...
Lehti tulee pääkirjaston Luonnontiede ja Tekniikka -osastolle sekä kaikkiin lähikirjastoihimme ja on lainattavissa. Pääkirjastosta tuo mainitsemasi numero oli lainassa, mutta kyselepä noista muista tai jätä varaus pääkirjastoon!
