Jos kirja on jossakin HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa, voit tilata sen mihin tahansa noiden kirjastojen toimipisteeseen. Varaaminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.
Mikäli kirjaa ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastoissa – yliopiston kirjastot mukaan lukien –, sen voi saada kaukolainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv….
Ikävä kyllä emme ole kirjaa tunnistaneet. Olen lähettänyt kysymyksen kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan vastaus löytyy sitä kautta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyy useita päivähoitoa käsitteleviä kirjoja. Esim. seuraavat: Lapselle hyvä päivä tänään; Näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen, Lasten yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa ja Lapsuus hoidossa: aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Hakusanaksi voilaittaa päivähoito ja rajata vuodet esim. seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sp%C3%A4iv%C3%A4hoito__Ff%3A…
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer...
Toimitilasijoittamisesta on kirjoitettu ainakin yksi opinnäytetyö: Juho Ihanamäki: Toimitilasijoittaminen – vaihtoehto yksityishenkilön sijoituskohteeksi Tampereella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013). Muutamia kirjoja aiheesta on myös:
- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017 / laatinut: KTI Kiinteistötieto Oy (2018)
- Toimitilasijoittaminen : markkinat, strategia, analyysi / Olli Olkkonen, Hanna Kaleva, Petri Land (1997, lisäpainos 2004)
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,...
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kiitokset hankintaehdotuksestasi, oletettavasti tarkoituksesi oli kohdistaa se Helsingin kaupunginkirjastolle. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä. http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm Ensin kannattaa tarkistaa aineistotietokannastamme, onko teos kirjastossa ennestään.
Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla:
http://www.google.com
http://www.altavista.com
Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org
Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Aino Ukkalan selkokielelle mukauttama, Yrjö Kokon ihanainen tarina ”Pessi ja Illusia” (Ilias, 2004) löytyy tosiaankin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Mutta kirjaa on toki lähellä Janakkalaa ainakin seuraavissa kirjastoissa: Hyvinkäällä niin pääkirjastossa kuin Hakalan kirjastossa, Riihimäellä sekä Hämeenlinnassa. Saatavuustietoja pääset kätevästi tarkistamaan vaikkapa Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet > valitse kirjastot: Kanta-Häme ja kaikki > tekijä: ukkala, aino, nimeke: pessi ja illusia > hae.
Hämeenlinnan seudun kirjastot tekevät yhteistyötä. Janakkalan kunnankirjasto kuuluu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lammin kirjastojen kanssa samaan Vanajanverkkoon, jonka...
Eläinten jälkikuviokortteja ei kirjastossa ole, sen sijaan kyllä kirjoja joissa on eläinten jälkiä:
Bang, Preben: Jälkiä luonnossa : nisäkkäiden ja lintujen jälkiä ja jätöksiä. 3. p. Otava, 1983
Bang, Preben: Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä. WSOY 1999
Siivonen, Lauri: Jäljet lumessa : opas nisäkkäiden ja lintujen talvisista jäljistä. Gummerus, 1982
Kirjastoissa on runsaasti äänitehosteita CD-levyillä, joista voi löytyä myös ketun haukuntaa. Levyjen sisältö on tarkistettava levyltä, sisältöjä ei kaikkien osalta ole kirjattu luetteloon.
Yhdysvaltalaiseen Siskoni on noita -televisiosarjaan perustuvia kirjoja on suomennettu tähän mennessä viisi. Viimeisin suomennos, Myrskyn silmässä, ilmestyi tänä keväänä. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa alun perin vuonna 2004, jonka jälkeen sarjassa on ilmestynyt laskujeni mukaan 11 kirjaa.
Alkukielisiä kirjoja esittelee ainakin The Charmed Ones -internetsivusto:
http://www.thecharmedones.com/charmed_books.htm
http://www.thecharmedones.com/charmed_books_2.htm
Suomessa kirjasarjaa kustantaa Sanoma Magazines Finland.
Lokakuussa ilmestyy sarjaan 6. kirja "Epäilysten verkko".
Omia tietoja ei ole varsinaisesti uusittu, vaikka verkkopalvelu uudistuikin, joten tiedot näkyvät HelMetin omissa tiedoissa entiseen tapaan. Tietokoneelta tarkistettaessa eräpäivä näkyy vihreällä ja maksut (tähän asti) punaisella. Samoin varauksissa näkyy noutopäivä (haettava viimeistään) sekä hakupaikka. Jos taas olet käyttänyt mobiiliversiota, tekstit näkyvät siinä harmaana, mutta muuten siitäkin löytyvät samat tiedot.
Kyseessä on Pertti Meriläisen teos "Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010" (2010). Teos kuuluu Riihimäen kaupunginkirjaston ja Hausjärven kirjaston kokoelmiin. Sieltä kirjaa ei kuitenkaan voi tilata kaukolainana Helsinkiin, koska se on lainattavissa pääkaupunkiseudulla. Meriläisen teos löytyy Työväenliikkeen kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit tarkistaa kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot.
Lähteet:
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kirjasto/Kirjoja-Riihimaen-historiast…
http://frank.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
