HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Kysymistänne viidestä laulusta neljään on saatavissa nuotti.
- "Ikkunasi alla": nuottikokoelmassa Toiveiskelmiä 3. (Fazer, 1951, FM3076).-> Saatavissa ainakin Tampereen kaupunginkirjastosta.
- "Neljä pientä kirjainta": Julkaistu Saukin suomenkielisin sanoin vain Scandia-irtonuottina (1962, KS205). -> Saatavissa vain Jazz & Pop Arkistosta. Englanninkielinen versio "I've found a new baby" löytyy nuottikokoelmasta Jazz era (IMP, 1987. ISBN 0-86359-432-8). -> Saatavissa useista kirjastoista, mm. Turku.
- "Rue de l'amour": löytyy ruotsinkielisenä - På rue de l'Amour - nuottikokoelmasta Dragspels klassiker (Warner/Chappell Scandinavia, 2001. ISBN 91-88942-93-7). Saatavissa useista kirjastoista.
- "Syksyn laulu": löytyy...
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Myöhästymismaksun voi hoitaa missä tahansa avoinna olevassa HelMet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kirjastoyksikössä. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Tässä tapauksessa paras vaihtoehto on ottaa yhteyttä Ylen kirjasto-tietopalveluun, koska heillä on paremmat mahdollisuudet ja keinot selvittää tämäntyyppiset tiedonhaut.
Sähköposti: kirjasto.tietopalvelu@yle.fi
puh. 09-1480 5620
Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Digitoidut sanomalahdet löytyvät Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta, mutta digitointi ei kata mainitsemiasi vuosia. 1960-luvulla ilmestyneitä Iisalmen sanomia ja Savon sanomia voi lukea mikrofilmattuina tai painettuina Kansalliskirjastossa.
Kirjaston aukioloajat ja neuvonan yhteystideot löytyvät täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kansalliskokolema https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelma
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Helsingin Sanomien digiarkisto ei ylety enää 80-luvulle, joten emme voi sieltä etsiä. Tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia pakinoitsijoista: Esa Kero tai Juha Tanttu. Myös Origo, Pii (Pirkko Kolbe) ja Sinikka Nopola saivat mainintoja. Yleisotsikosta ei ole tietoa. Jos mikään näistä nimistä ei kuulosta tutulta, voit kääntyä Helsingin Sanomien tietopalvelun puoleen.
Tämä puhuisi vahvasti Kolben puolesta. Hän toimi Hesarin pakinoitsijana 1967-1994 ja julkaisi pakinoitaan yleisotsikolla ”Piin pakinat”.
Hänen kesämökkinsä sijaitsi Sysmässä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Toimittaja+Pirkko+Kolbe+on+kuollut…
Ei ole. Dinosaurukset ovat eläneet niin kauan aikaa sitten, ettei niiden dna:ta ole säilynyt. Kuoleman jälkeen dna hajoaa jatkuvasti. Sen puoliintumisaika on noin 500 vuotta.
Ohessa linkki, josta löytyy lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/dnan_sailyvyyden_takaraja_selvisi_-_haaveet_dinos…
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Frederic Mistralin teoksia ei löydy suomennettuna https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… .
Yksittäisiä runoja voi löytyä eri kokoelmista, esimerkiksi teoksessa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa on Mirelle II, runoelma. Teoksen sisältö https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id…
Englanninkielinen versio on luettavissa netissä http://www.gutenberg.org/files/56008/56008-h/56008-h.htm
Elämäkertatietoa https://catalog.hathitrust.org/Record/001217689
Adlibriksessä kirja on myynnissä https://www.adlibris.com/fi/haku?q=mistral+frederic+1830-1914+mireio
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Helmet-tietokannasta löytyy esimerkiksi seuraavia kenkien historiaan ja valmistukseen liittyviä kirjoja:
Joitakin jalkineiden historiaan liittyviä kirjoja Helmet-tietokannasta
Teoksen nimi: Golden kicks : the shoes that changed sport
Tekijä: Coles, Jason, kirjoittaja
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2016
ISBN: 9781472937049 kovakantinen
Teoksen nimi: Vintagekengät : kenkämuodin vuosikymmenet
Tekijä: Cox, Caroline
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9789511237303 kovakantinen
Teoksen nimi: Fifty shoes that changed the world
Tekijä: Design Museum.
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9781840915396 kovakantinen
Teoksen nimi: Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa : teollinen...
Kirja on todennäköisesti Sandra Brownin Kylmän kosketus (Tammi 2007). Täältä löytyy lisätietoa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12526
On tapauskohtaista, pystyykö aikaisemman sijainnin selvittämään. Itse käyttäisin näitä keinoja:Löytyykö itse talosta tai suvun hallusta asiakirjoja, joiden perusteella talon alkuperää voisi selvittää? Entä muistitietoa? Onko talossa rakennepiirteitä, joiden perusteella voisi arvata, mistä talo on siirretty?Onko Maanmittauslaitoksella tietoja tontista ja sillä olevista rakennuksista?Löytyykö Kansallisarkistosta tai paikallisesta kaupunginarkistosta vanhoja karttoja, joista käy ilmi tietoja rakennuksista? Esimerkiksi Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.Joskus paikallishistorian tutkijoilta tai paikallista historiaa käsittelevistä kirjoista voi löytyä arvokkaita vihjeitä....
Pasilan kirjaston lehtiosastolla säilytetään vanhoja Helsingin Sanomien numeroita. vanhemmat ovat käytettävissä mikrofilmattuina.Mikrofilmeistä voi tulostaa halutut sivut. Voit varata mikrofilmin lukulaitteen Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/reservation-unit/232?
Nykysuomen sanakirjan mukaan maanmittari on ammattikoulutuksen saanut henkilö, jolla on oikeus suorittaa maanjakoja ja muita maanmittaustoimituksia, esim. lääninmaanmittari ja varamaanmittari. Maanmittausinsinöörillä tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa diplomitutkinnon suorittanutta henkilöä.
Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983 (Maanmittaushallitus, Helsinki 1983) kerrotaan lisäksi mm. maanmittausteknikoista, -auskultanteista ja kartoittajista. Virkanimikkeinä heillä on ollut esimerkiksi tonttikirjanhoitaja ja -laskija, tontinmittaaja, kiinteistöinsinööri sekä kaupungin-, kauppalan tai kunnangeodeetti.
Tiina Törnqvistin artikkelissa Oikea-aikainen syntyminen? Maanmittarikillan ja maanmittariprofession...
