Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan karjalaiset 'Pimiä', sekä 'Piminä' olisivat kehittynyt venäläisistä ristimänimistä 'Pimen' ja 'Pima'. Isännimen välityksellä Pimiä on sitten juurtunut myös sukunimistöön. 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa Pimiä-nimeä tapaa eri puolilta Karjalaa.
Mikäli haluat tutkia nimen historiaa vielä enemmän, nämäkin lähteet kannattaa myös tarkistaa:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Joka kodin suuri nimikirja (Suuru suomalainen kirjakerho, 1996)
Saloheimo, Veijo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 : viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina (Suomen sukututkimusseura, 2006)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://...
Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
Kyseessä on Nypykät-yhtyeen kappale Lastenlaulu. Se löytyy Nypyköitten levyltä Kanuunaralli ja kokoelmasta Suomirokkia--20 kesäistä suomirockin klassikkoa.
Wikipedia luonnehtii sotamies Viirilää ”ruokottomaksi, hävyttömäksi ja mistään säännöistä piittaamattomaksi
resupekaksi, joka kuitenkin on ilmiömäinen konepistoolimies. Viirilä on irvikuva sotilaasta, mutta erinomainen sellainen ja näin ollen suunnaton päänvaiva esimiehilleen” (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas ).
Ilkka Malmbergin Helsingin sanomissa aikoinaan ilmestyneet artikkelit Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista on koottu kirjaksi, Tuntemattomat sotilaat, 2007. Sitä löytyy kirjastoista.
Parhaimman kuvan Viirilästä saat varmaan lukemalla Linnan teoksen.
Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirjan
Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. – Utsjoki, 1989.
mukaan (s. 524) nimi Áilu on Aslak-nimen muunnelma. Pohjoissaamen oikeinkirjoitus ei tässä anna yksiselitteistä ääntämistä: lännessä á-kirjaimella merkitään pitkää a-äännettä, idässä enemmänkin pitkää ä-äännettä, siis aailu tai ääilu.
Aslak on alkuaan skandinaavinen nimi, jonka alkuperäisiä osia ovat 'aasa-jumalaa' ja 'taistelua' merkitsevät sanat.
Tietoja nimien yleisyydestä https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Otava, 2005.
Seuraavat kirjat eivät välttämättä ole muodoltaan varsinaisesti päiväkirjoja, mutta useimmat näistä perustuvat kuitenkin tositapahtumiin. Aiheeltaan kaikki ovat hyvin rankkoja.
Christiane F: Huumeasema Zoo, ilm.suom.1981(teini-ikäisen heroinistin muistelmat)
Deborah Spungen: Nancy , ilm.suom.1984(Sex Pistols- yhtyeen Sid Viciosin tyttöystävän Nancyn hurja tarina tämän äidin Deborah Spungenin kertomana)
Sikes, Gini: 8 ball chicks: vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa, 1999 (tutkimus tyttöjengeistä, erittäin karua tarinaa)
Mikkanen, Raili: Koukussa, ilm. 1997( tositapahtumiin perustuva kuvaus nuoren tytön huumehelvetistä 90-luvun Suomessa)
Burgess, Melvin: Hepo, ilm.suom. 1999 (romaani, kertoo kahden nuoren ajautumisesta...
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
Sanoilla "tuli pohjasta äitini" löytyy useampi laulu, joka jossain määrin sopii kuvaukseesi. Pelkkien sanojen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä, onko mikään niistä "oikea": mikään löytämistäni lauluista ei ole sanoiltaan täsmälleen samanlainen kuin antamasi vihjeet, mutta kaikissa on sama idea.
Laulukirjassa Sotilaspoikain lauluja (1915) on sanat lauluun Mustalaispoika (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini, kulta,
isän' Unkarin tuuli kai toi,
näin syntyissän' nuotiotulta,
iloviulut ja laulut ne soi.
Laulukirjassa Laululipas : edellinen osa (1931) on sanat lauluun Nuotion luona syntynyt (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini armas,
isän Unkarin tuulet kai toi,
näin synnyin mä nuotiotulilla,
kun laulut...
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
Urheilulääketieteen asiantuntijoiden mukaan jalkapalloilija juoksee yhden 90 min kestävän ottelun aikana keskimäärin 5-6 mailia eli 8-10 km.
1 maili on n. 1,6 km.
Voit lukea lisää kyseisestä aiheesta alla olevista linkeistä http://www.active.com/story.cfm?story_id=6082
http://www.redbrick.dcu.ie/~gaamen/coach6.html
Piki-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) tai PIRKITTA-tietokannasta (www.tampere.fi/kirjasto/pirkitta) voi etsiä kansalaissotaan liittyvää aineistoa asiasanoilla kansalaissota TAI sisällissodat JA Tampere
Alla muutamia teoksia, joista löytyi tietoja punaisten hautaamisesta sodan aikana:
Tietokirjat:
ANTTILA, Tupu Pyynikki, Tampereen helmi. - [Tampere] : Pyynikin asukasyhdistys : Tampereen kaupunki, 1995
s. 22-23 kappaleet Lähetysjuhlissa Termopylen kentällä ja Pyynikki sodan puristuksissa
KAUKOVALTA, K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria / K. V. Kaukovalta. - Helsingissä : Otava, 1921.
s. 263-264 ”Thermopylan” sankarihautajaisten kuvaus. Myös kuva hautaussaatosta.
RAEVUORI, Yrjö: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä / Yrjö...
Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta...
Poistokirjoja lukuun ottamatta kirjastosta ei voi juurikaan ostaa kirjoja. Joillakin – lähinnä tieteellisillä – kirjastoilla saattaa olla omaa julkaisutuotantoa, jota myydään kirjaston yhteydessä. Pääsääntöisesti muita kuin poistokirjoja ei kuitenkaan voi ostaa.
Kirjojen korvaaminen on asia erikseen. Jos hävittää tai turmelee kirjaston kirjan, sen joutuu korvaamaan maksamalla sen korvaushinnan tai mahdollisesti toimittamatta ehjän kappaleen samaa kirjaa. Turmeltuneen kirjan saa silloin omakseen. Harvinaisemmissa kirjoissa korvaushinnat pyritään määrittämään sen mukaan, paljonko kirja maksaisi antikvariaatista ostettuna, joten kirjan ”kadottaminen” ei ole mikään kätevä tapa ostaa harvinaisia kirjoja.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei...
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Nimi Alvin saa nimipäivän ruotsinkieliseen kalenteriin vuonna 2010. Alvin on vanha ruotsalainen nimi, jota on käytetty Ruotsissa jo 1500-luvulla. Erään teorian mukaan Alvin olisi peräisin muinaissaksalaisesta nimestä Albion, josta olisi lähtöisin myös nimi Albin. Albion on merkinnyt sekä valkoista että vuorta, latinassa sana albus merkitsee valkoista.
Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Alvin
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,...
Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta voimme lukea, että Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi muovin kierrätys aiheuttaa kuusi kertaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin sen poltto.
Ylen runsaan vuoden takaisesta artikkelissa kerrotaan, että muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia siitä energiasta, mitä muovin raaka-aineen valmistaminen maaperästä poratusta öljystä vaatii.
Hieman likaisiakin muoveja pystytään ottamaan vastaan. Paljon vettä ja tiskiainetta kuluttavaa pesua ei suositella. Silloin kierrätykseen menee liikaa energiaa.
Muovien kierrätyksessä on kyse koko prosessista, jossa muovit ensin kerätään, sitten käsitellään sopivaan muotoon (lajittelu) ja tämän jälkeen joko uusiokäytetään materiaalina (...
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
