Löysin seuraavat sanonnat internet-sivulta Sanontoja savolaisista sukunimistä ( http://www.tenkanen.net/kirjoitukset/savosta.htm ):
On ahtaalla kum Manninen ovev välissä.
Ryppeytyy huuliin ku Mannisen veisuu.
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Muita Mannis-aiheisia sanontoja voit yrittää etsiä sananparsia käsittelevistä kirjoista. Kirkes-kirjastojen tietokannasta osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 löytyy asiasanalla "sananparret" monta kirjaa, joista voit aloittaa etsinnät. Kannattaa katsoa myös tämä kirja:
Heino, Riitta Maria: "Mann-Mannin-Manninen: sukututkimus Mannisen suvusta".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilta löytyy myös sananparsikokoelma...
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Muistan itsekin joskus törmänneeni tällaisen väitteeseen, mutta en tässä ajassa löytänyt täysin luotettavaa lähdettä ja vahvistusta käsitykselle; paljon keskustelua, huhuja, toisen käden tietoja ja tulkintoja puoleen sun toiseen kylläkin.
Esimerkiksi netistä löytyvässä Telegraph lehden jutussa (26.5.2007) mainitaan Garry Willsin teos John Wayne's America: The Politics of Celebrity, jonka mukaan John Wayne ei pitänyt hevosista ja ratsasti vain filmatessaan. (Kyseistä teosta ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.) Toisaalta Dukefanclub-blogin jäsen väittää teoksen olevan puolueellinen.
Monissa kirjoituksissa viitataan haastatteluun, jossa John Wayne itse myöntää, ettei ole koskaan oikeastaan...
Otavan suuri ensyklopedia määrittelee palestiinalaiset näin:
Palestiinalaisiksi sanotaan arabeja, jotka asuvat tai joiden esivanhemmat ovat asuneeet entisen Palestiinan mandaattialueen rajojen sisällä.
Ja vielä Web-Factan (Wsoy) tietoja Palestiinasta:
”Palestiina, Raamatussa myös Kanaanin maa, alue Välimeren itärannikolla, kuuluu
nyk. pääosiltaan Israeliin, Jordaniaan, Libanoniin ja Syyriaan. Palestiina on vanhaa kulttuuriseutua, josta on kirjoituslöytöjä jo ajalta 2100 eKr. Egyptiläiset valloittivat Palestiinan 1500-luvulla eKr., ja vuoden 1200 eKr. jälkeen rannikolle tulivat filistealaiset ja sisämaahan israelilaiset. Vuodesta 135 jKr. maan historia liittyy osana Rooman ja Bysantin historiaan. Bysantin aikana asukkaitten pääosa oli...
Anni Swanin suomennos (1906) sivuuttaa purpose/porpoise-kohdan kokonaan. Kysymyksen sitaatista Swanin käännökseen sisältyy vain loppu:
"[Tietysti nahkiaisista", vastasi aarnikotka jotenkin kärsimättömästi, "tuon mikä voisi mikä rapu tahansa sinulle kertoa.] Mutta kerropas sinä nyt meille jotain omista seikkailuistasi."
"Minä voin kertoa teille seikkailuja tästä aamusta alkaen", lausui Liisa hiukan arasti, "mutta eilisestä päivästä en viitsi kertoa, sillä silloin olin aivan eri henkilö."
Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972):
- Mutta kukaan viisas kala ei lähde mihinkään ilman merisikaa. Jos joku kertoo minulle, että hän on lähdössä tai tulossa, minä kysyn heti millä sialla?
- Etkö tarkoita sijalla? korjasi Liisa.
- Tarkoitan mitä sanon...
Nurmolaisten lasten ja nuorten kirjoittamia satuja ja tarinoita sekä piirroksia on koottu teokseen Nurmolaisia satuja ja tarinoita. Sen on julkaissut Nurmon kulttuurilautakunta vuonna 1985. Tästä vihkosesta löytyy myös tarina Kun siili heräsi unestaan.
Teos on lainattavissa Seinäjoen Aallon kirjaston lastenosastolla. Se on myös Nurmon kirjaston kotiseutukokoelmassa, jota voi käyttää kirjastossa mutta ei saa kotilainaan. Kotiseutukokoelman teokset ovat kirjaston yläkerrassa tietokirjojen perällä erillisessä hyllyssä.
Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu...
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan teemakkara on keittomakkaroihin luettava leikkelemakkara, jossa on lisänä silavakuutioita (s. 577).
Lihatiedotus.fi-sivuston mukaan leikkelemakkarat ovat vähintään 65 asteessa hauduttamalla, keittämällä tai muuten kypsennettyjä makkaroita, joita käytetään leikkeiksi (mm. lauantai-, tee-, pekoni- ja balkaninmakkarat).
Saman sivuston mukaan teemakkaran nimi on todennäköisesti tullut saksalaisen Teewurst-makkaran nimestä, vaikka Teewurst onkin aivan eri makkara kuin suomalainen versio.
http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/Liitetiedostot/Makkarapaketti_2808201…
On arveltu, että makkaroiden nimi juontaisi juurensa tapaan tarjota makkaravoileipiä teen kanssa, mutta tälle ei löytynyt...
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Leopardin ruokavalio on monipuolinen, siihen sisältyvät mm. antiloopit, linnut, käärmeet ja pienikokoiset nisäkkäät. Lisää leopardin ruokavaliosta löydät osoitteessa http://www.tunturisusi.com/kissat. Lisää kissaeläimiin liittyviä hyödyllisiä sivustoja löytyy Makupalat-linkkilistan sivuilta eläimet -linkin takaa osoitteessa http://www.makupalat.fi.
Punkkeja tunnetaan maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia lajia. Suomessakin tiedetään olevan noin 1500 punkkilajia, joista vain muutama on ihmisen kannalta harmillinen. Valtaosa punkkilajeista on mikroskooppisen pieniä, ja ne ovat ekosysteemien toiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi toimivat kuolleen orgaanisen aineksen hajottajina.
Jos kuitenkin viittaat ihmiselle haitallisiin lajeihin kuten puutiaiseen, on silläkin oma ekologinen lokeronsa. Puutiaiset ja muutkin punkit ovat monien hyönteisten ja pikkupetojen ravintoa. Verta imevillä loispunkeilla on toinenkin tehtävä ekosysteemien toimintojen tasapainottamisessa. Ne vaikuttavat eläinpopulaatioiden kokoon karsimalla isäntäeläimiä hieman samaan tapaan, kuin pedot verottavat kantoja...
Viivi-nimi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Nimi pohjautuu latinankielisiin nimiin Vivianus ja Viviana. Nimi on johdettu latinankielisestä adjektiivista vivus, joka tarkoittaa "elävää" ja "eläväistä."
LÄHTEET: Suomalaiset etunimet Adasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'. Mia ja Miia ovat vanhemmissa ikäluokissa melko harvinaisia nimiä, mutta 1960-luvulla niiden suosio alkoi kasvaa. Suomen almanakassa Miia on ollut vuodesta 1973 lähtien. Aluksi Miian nimipäivä oli 2.7. eli Marian päivänä, vuodesta 1984 Miiat ovat viettäneet nimipäiväänsä 30.4. kuten Mirjat ja Mirjamitkin. Lyhyempi muoto Mia on vain suomenruotsalaisessa almanakassa.
Etunimien yleisyydestä eri aikoina Suomessa löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen...
Tämä amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) säveltämä hymni löytyy nuotteineen ja suomenkielisine sanoineen useammastakin nuottijulkaisusta, esimerkiksi:
- Lehti puusta variseepi: suomalainen koululauluperinne. WSOY, 1999.
- Suuri toivelaulukirja. 2. F-Kustannus, 2005. Hymni on myös toivelaulukirjan vanhemmissa painoksissa.
- Parhaat hengelliset laulut. Warner/Chappel Music Finland, c2001.
- Parhaat yhteislaulut. Warner/Chappel Music Finland, Kirjapaja, 2000.
- Virsihelmiä. WSOY, 2006.
Näitä ja muita laulun sisältäviä nuottikirjoja voit etsiä oman kirjastosi kokoelmatietokannasta sana- tai nimekehaulla, sanoilla: sua kohti herrani. Aineisto kannattaa rajata nuotteihin.
"Sua kohti, Herrani" on se vanhempi ja tunnetumpi suomennos Sarah...
