Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Tarkoitatko HelMet-kirjaston lainattavia e-kirjoja? Tarvitset sitä varten iPadillesi Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen käyttöohjeet löytyvät Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632. Sivuilla puhutaan kirjojen ostamisesta, mutta samat periaatteet toimivat myös kirjaston e-kirjoja lainatessa.
Jos kysyjä tarkoittaa suomalaisia elokuvia, voi niitten osalta todeta, ettei ainakaan erittäin kattava Elonet-tietokanta tunne yhtään kotimaista elokuvaa, joss tätä sävelmää olisi käytetty.
Alkuperäinen laulu "Harbour lights" (Hugh Williams eli Will Grosz ja Jimmy Kennedy) on vuodelta 1937. Kun varsinaisen mykkäelokuvan historian katsotaan yleensä päättyneen vuoteen 1936, juuri tätä laulua ei ymmärrettävistä syistä ole voitu käyttää mykkäelokuvien kaudella. Teoriassa on mahdollista, että että joku olisi myöhemminkin tehnyt elokuvan, jossa ei ole varsinaista dialogiraitaa, vaan pelkästään musiikkisäestys, jossa laulua olisi käytetty. Ainakaan kansainvälisen IMDB-tietokannan kautta en tällaista kuitenkaan löytänyt.
Mitä tahansa musiikkia...
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Esim. Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa on Goosebumps-sarjan kansilehtien kuvia, https://vaski.finna.fi. Kirjojen kansikuvia on myös Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch.
Informaatikko Sirkka-Liisa Korkeila on tehnyt kesällä 2007 tutkimuksen e-kirjoista kirjastoissa. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista on julkaistu lehdessä Signum 2/2008. Tiivistelmä ja itse tutkimus ovat verkossa näissä osoitteissa:
http://pro.tsv.fi/stks/signum/200802/2.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Kuten tutkimuksesta ilmenee, e-kirjoja käytetään paljon enemmän tieteellisissä kirjastoissa kuin meillä yleisissä kirjastoissa. Tämä johtuu epäilemättä tarjonnasta. Ainoa yritys, joka välittää kirjastoille e-kirjoja, on Ellibs Oy. Yrityksen verkkokirjakauppa on osoitteessa
http://www.ellibs.com/
Sivustosta löytyy lomake, jonka avulla voit halutessasi katsoa, mitä erilaiset suomalaiset kustantajat ovat julkaisseet e-kirjoina...
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Kyllä kirjailijahaastettelujen mukaan kysymys on hänen omasta kotitalostaan Kuusamossa. Tässä pari linkkiä: http://areena.yle.fi/tv/2199201, http://youtu.be/jM78LJV_vlA. Helsingin kirjamessujen haastattelussa hän kuitenkin mainitsi, että talon asukkaat eivät ole kovin ilahtuneita uteliaista tiedustelijoista.
Teosta ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa eikä muissakaan Vanamo-kirjastoissa, mutta kylläkin Hämeenlinnan AMK:n kirjastossa. Sieltä se on tällä hetkellä lainassa. Mikäli et halua asioida HAMK:n kirjastossa, voit tehdä kirjasta joko hankintaehdotuksen kaupunginkirjastoon: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus tai voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Kaukolainan hinta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on 8 euroa.
Yle arkistosta vastattiin, että Ylellä on sarjaan vain esitysoikeudet, eikä heiltä löytynyt tarkempaa tietoa sarjassa kuultavasta profetiasta. Profetia kuuluu englanniksi näin: "The humans, if one day they will desire so, will live again in harmony with their mother... Earth" Sarjasta löytyvän tiedon mukaan samadhi on muinaista sanskritin kieltä ja sen merkitys on englanniksi juuri tämä sarjan "we are one" Mahdollisesti profetiakin on peräisin sankskritin tapaan Intiasta, mutta tietoa siitä ei löytynyt.
https://www.gaea.it/catalogue/2017-2/files/assets/common/downloads/publication.pdf
Lauluja ja virsiä on melko monia samantapaisista aiheista.
Kaikkein tutuimmat laulut löytyvät Vahvikkeen sivulta. https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/laulunsanat Sieltä löysin vanhan tutun On meillä metsässä nuotiopiiri.
Virsiä voi hakea avainsanoilla Virsikirja.fi palvelusta.
Nuoren seurakunnan veisukirjasta löytyy rippikoululauluja. Helmet.fi
Itse katselin muutamia virsiä, jotka voisivat olla tarkoittamasi laulu (eivät kuitenkaan ihan käy yhteen)
Partiomessussa on nuortiopiiriä, Jumala loi auringon, Kun päivä laskee Emmaukseen virressä murretaan leipää,
Kenties joku lukijoista muistaa heti oikean laulun ja liittää sen kommentiksi.
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on usein ennenkin kysytty puukaasusta. Vastaukset löytyvät palvelun etusivulta kohdasta "Arkisto" hakusanalla "puukaasu".
Näiden vastausten antamisen jälkeen näyttää ilmestyneen pari lehtiartikkelia lisää:
- Vilenius, Esa: Jos kaikki Suomen metsät bensaksi muuttuisi (Luonto ja tiede) Sanomalehti Etelä-Saimaa (E-S) Päiväys 2000-10-28 Huomautus Artikkelissa haastateltavana Fortum Oil and Gasin kehityspäällikkö Markku Laurila. - Myös kirjoitukset: Häkä palaa hyvin, mutta on
hyvin myrkyllistä ja Öljy tuskin loppuu "sovitussa" ajassa (Haastateltavana auto- ja työkonetekniikan professori Matti Juhala ja Fortumin tutkimusjohtaja Ari Juva)
-Numminen, Juha: Häkää suonissa :...
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Delfiinin ääniä ja meditatiivista musiikkia löytyy ainakin cd-levyltä Ajad: Reiki music 3, valaan ääntelyä on Lp-levyllä: Songs of the humpack whale ja cd-levynä Relax with the sounds of nature.
Rentoutus- ja meditaatiomusiikkia cd-levyinä löytyy useita. Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.pori.fi/riimi/ niitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla meditaatiomusiikki tai yhdistämällä asiasanat musiikki ja rentoutus.
Valitettavasti nuottia ja suomenkielisiä sanoja Kaj Westerlundin säveltämään kappaleeseen Huoneen lämpimäksi teet (Din värme) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa. Sanoja ei myöskään ole äänitteiden liitteinä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Käärmeen ja kukon yhdistelmäksi kuvattu basiliski on kummitellut eurooppalaisessa tarustossa antiikin ajoista asti. Vanhimmat viitaukset basiliskiin katsotaan yleensä löytyvän roomalaisen Plinius vanhemman teoksesta Naturalis historia noin vuodelta 79. Siinä basiliskia kuvataan käärmeiden kuninkaaksi, koska se kulkee pystypäin ja sillä on päässään kultainen kruunu. Sen katseen sanotaan surmaavan ihmisen ja sen hengityksen hävittävän kasvit sekä halkaisevan kiviä.
Myös runoilija Marcus Antonious Lucanus kuvasi basiliskia samoihin aikoihin. Hänen kuvauksessaan kuullaan basiliskin olevan niin myrkyllinen, että sen yli lentävät linnut putoavat kuolleena maahan ja että jos sitä lyödään keihäällä, myrkky virtaa keihästä...
