Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Taistelukalan ja kirsikkabarbien yhteensopivuuteen ei voi antaa varmaa vastausta, sillä se riippuu kyseisten kalayksilöiden luonteesta. Taistelu- ja muiden huntueväisten kalojen kohdalla ongelmana on, että joidenkin lajien kalat saattavat vahingoittaa niitä nyppimällä niiden eviä. Monet barbikalat tunnetaan mahdollisina evien näykkijöinä, mutta kirsikkabarbeja ei pidetä tämän suhteen pahimpana lajina.
Taistelukalat viihtyvät toisaalta parhaiten hieman lämpimämmässä vedessä kuin kirsikkabarbit, joten lämpötilan suhteen akvaariossa on tässä tapauksessa tehtävä kompromissi.
Lähteet ja lisätietoa:
Sannan akvaariosivut: http://millia.aqua-web.org/tekstit/kalat/labyrinttikalat/taistelukala.htm
Varjo, Markku: Akvaarion perusopas (AquaGeo,...
Kirjaa ei löydy Helmet-kirjastoista, mutta kylläkin muualta Suomesta muutamasta paikasta. Kirjasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukopalvelu on maksullista. Vantaalla kotimaasta tilattu kaukolaina maksaa 7 euroa.
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
Helsingin Pukinmäen kirjaston omissa kokoelmissa ei ole yhtään markiisitar de Pompadouria käsittelevää kirjaa, mutta monissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on. Saat kirjojen nimet ja kirjastot näkyviin pääkaupunkiseudun Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla aihehakuun nimen Pompadour. Suomenkielisiä kirjoja on vain yksi: Nancy Mitfordin kirjoittama Madame de Pompadour. Muutamia ruotsin- ja saksankielisiä kirjoja on myös.
Raaseporin kaupungin Tammisaaren kirjastosta kerrottiin, että palvelussa on ollut ongelmia muutamana päivänä, mutta nyt niiden pitäisi olla ohi. Otatko yhteyttä suoraan kirjastoon, jos ongelmat yhä jatkuvat. Yhteystiedot Raaseporin kirjastoihin löytyvät täältä:
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto/kontakt-och-oppethallning
Fennica-tietokannan mukaan mitään Matevosyanin (englanninkielinen kirjoitusasu) teoksia ei ole suomennettu. Näyttää siltä, että ylipäätään hänen tuotantoaan on huonosti saatavana, sillä esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta en löytänyt yhtään englanninkielistä käännöstä.
Englanninkielinen Wikipedian artikkeli (https://en.wikipedia.org/wiki/Hrant_Matevosyan) kyllä listaa teoksia englannin kielellä, mutta artikkelista ei voi päätellä, ovatko nämä käännösteoksia vai pelkästään nimien käännöksiä. Kirjailijan etunimi on joka tapauksessa kirjoitettu tässä artikkelissa muodossa "Hrant", ei Grant. Armenialaiset kirjoittajat nimen näin: Հրանտ Մաթևոսյան.
Heikki Poroila
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, mutta todennäköisesti se johtuu siitä, että Vietnam on ollut Kiinan vallan alla ja myös kieli on saanut vaikutteita kiinan kielestä.
Lisätietoa vietnamin kielestä:
Kieli - Vietnam-seura ry (vietnamseura.fi)
Vietnamin kieli – Wikipedia
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Chard takoittaa sanakirjan mukaan lehtimangoldia, mangoldia tai lehtijuurikasta.
Internetistä löytyi mm. lista keskiajalla käytetyistä vihanneksista, jossa myös lehtimangoldi esiintyy.
Tässä linkki sivulle:
http://www.godecookery.com/how2cook/howto01.htm
Pasilan kirjasto Helmet-kirjavarastosta näyttäisi löytyvän Eeva-lehtiä vuosilta 1965-80. Se käy ilmi osoitteesta http://www.helmet.fi/download/noname/%7BA1BE3C47-7E64-477A-B128-6ACDA5F… löytyvästä varastolehtiluettelosta. Lehden saa varastosta milloin tahansa kirjaston ollessa auki pyytämällä sitä asiakaspalvelutiskiltä.
Pasilan kirjastossa on mahdollista ottaa kopioita lehdestä tai skannata sivuja sähköpostiin tai muistitikulle. Pasilan kirjaston käyntiosoite on Kellosilta 9, ja osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey… löytyvät muut yhteystiedot.
