Vastaajamme eivät valitettavast löytäneet sarjaa. Ritva-tietokannasta emme tunnistaneet, mutta ehkä itse saat siitä apua. Jos joku lukijoistamme muistaa sarjan, kommenttikenttään voi kirjoittaa tiedon.
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
Hei!
Kaarlo K. Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa erilaisista matrikkeleista. Hän oli syntynyt Ähtärissä 10.1. 1864 ja kuoli Tammelassa 4.4. 1949. Hänen toimittamastaan lehdestä sen sijaan ei löydy levikkitietoa (tuohon aikaan sellaista ei välttämättä kerätty). Lehden kustantajaa ei mainita missään, ei edes Fennicassa (Suomen kansallisbibliografiassa), vaikka siellä normaalisti kustantaja ilmoitetaan. Kansakoulujen tarkastajamatrikkelista löytyy seuraava maininta: Toimitti perustamaansa aikakauslehteä, Uudistuva kasvatus- ja opetustyö, jossa seurasi uusia ulkomaisia ped. virtauksia, joita myös esitelmin ja ohjauksin levitti laajoihin opettajapiireihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoja Kaarlo K. Mäkisestä ja ne ovat saatavilla...
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Nimestä Huxley tulee ensimmäisenä mieleen brittikirjailija Aldous Huxley, Uljas uusi maailma -kirjan kirjoittaja. Islantilaiskirjailijoiden joukosta ei aivan tämännimistä löydy. Tavallaan lähimmäs mennee - tuon nimen keskellä olevan x-kirjaimen vuoksi - Halldór Kiljan Laxness, jonka tunnetuin suomennettu teos lienee Salka Valka. H-kirjaimella alkavista islantilaiskirjailijanimistä suomalaislukijakunnalle tutuksi on tullut ainakin Hallgrímur Helgason, elokuvaksikin tehdyn Reykjavik 101 -romaanin kirjoittaja.
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Valitettavasti ainakaan Viola-tietokannan mukaan tästä Simo Sauson säveltämästä ja Heikki Nopasen sanoittamasta laulusta Niin paljon kauniita tyttöjä on ei ole julkaistu nuottia. Ainoa keino saada tästä nuotti taitaa olla palkata taitava nuotintaja, kun levytyksiä kuitenkin on, tai yrittöö saada yhteys säveltäjään tai sanoittajaan.
Heikki Poroila
Kyseessä on Tuulia Ahon lastenruno Ujon norsun laulu. Runo sisältyy Tuulia Ahon runokokoelmaan Pilkullisen koiran kesäloma (2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
Turun pääkirjaston Uutistorilla ja Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa voi tulostaa tietokoneilta suoraan monitoimilaitteille. Laitteilla voi myös skannata ja kopioida asiakirjoja. Monitoimilaitteille tunnistaudutaan omalla kirjastokortilla.
Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu:
A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %)
A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %)
A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %)
A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %)
skannaus muistitikulle tai sähköpostiin 0,00 €.
Tulosteet voi maksaa pankkikortilla tai käteisellä.
Tietokoneiden vieressä on ohjeet tulostamiseen. Ohjeet löytyvät myös täältä: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tulostuksen_a3_ohje.pdf...
Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Opiskelijahaalarin väri ja sen selässä oleva oppilaitoksen tai oppilaskunnan tunnus kertoo, missä haalarin kantaja opiskelee. Samanvärisiä haalareita on useilla eri alojen opiskelijoilla, joten pelkkä väri ei kerro opiskelupaikkaa. Alla linkit Ylen uutiseen aiheesta ja Wikipedia-artikkeliin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/opiskelijahaalari-erottaa-muista-ja-yhdistaa-omiinsa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4
Ukrainalaisen muusikon nimi Павло Фенюк translitteroidaan suomalaisen käytännön mukaan Pavlo Fenjuk.
Valitettavasti Pavlo Fenjukin levyjä ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Fenjuk on kyllä levyttänyt ja kannattaa etsiä hänen levytyksiään esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista.
https://www.kielikello.fi/documents/35556/93818/4_12_UKRAINA.pdf/81b1cfd1-cd83-5adc-249d-8f8ca46289da
https://www.kielikello.fi/-/yuliia-julija-yulia-ukrainan-valko-venajan-ja-bulgarian-omakielisten-nimien-latinaistaminen
https://finna.fi/
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
