Tarkkaa vastausta käytettävissä olevien lähteiden perusteella on vaikea antaa, mutta hintojen hyllymerkintöjä voidaan varmastikin jäljittää Suomessa kaupan uusien konseptien ja innovaatioiden läpimurtoon jo 1950-luvun alkupuolelle saakka. Aiemmasta myyjän työsta suuri osa siirrettiin asiakkaan hoidettavaksi. Myymäläkoot suurenivat ja toimintoja tehostettiin ja rationalisoitiin.Tällöin perustettiin ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat pikamyymälät, joissa asiakkaat itse keräsivät ostoksensa ja maksoivat kassaan. Tuotteiden hinnat oli luonnollisestikin tehtävä asiakkaille näkyviksi. Kehitys johti 1960-luvun lopulla alennushallien ja myöhemmin marketien ja nykyistenkaltaisien ostoskeskuksien syntymiseen.
Lähteenä käytety teosta...
En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi, koska avaamalla HelMetin et voi päästä suoraan omiin tietoihisi. Punainen teksti, joka kehottaa sulkemaan kaikki selainikkunat, on ainoastaan sillä sivulla, josta kirjaudutaan sisään omiin tietoihin. Jos siis näet kyseisen tekstin, et ole kirjautuneena sisään. Koneella saattaa silti olla avoinna selainikkunoita, joissa vielä näkyy tietojasi, jos olet jo ollut kirjautuneena. Nämä selainikkunat on syytä sulkea, vaikka niistä ei enää uloskirjautumisen jälkeen pääsekään käsittelemään omia tietojasi. Punainen muistutusteksti on tarkoitettu lähinnä niille, jotka käyttävät HelMetiä yhteiskäyttöisiltä koneilta.
Uloskirjautuminen tapahtuu siis oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä "Kirjaudu ulos", joka on näkyvissä...
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
Kyseessä on kaiketikin Toivo Lyyn runo "Ensimmäinen pääsky", joka alkaa säkeellä "Yht'äkin päällä pääni / kuin helmet pisaroi: / helähti tuttu ääni, / liverrys kirkas soi...". Runo sisältyy teokseen Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Suomen antikvaaristen kirjakauppiaiden Vanhan kirjallisuuden hintaoppaassa vuodelta 2010 mainitaan vuodelta 1952 ja 1922 Genoveva teoksen hinnaksi 11 euroa. Näin vanhasta kirjasta kuin teidän kappaleenne ei ole arviota. Omistamaanne Tyttöjen kirjaa ei tässä oppaassa mainittu.Vanhassa kirjallisuudessa ei kiinteitä listahintoja ole, hinta on luonnollisesti vain suuntaa antava.Valitettavasti uudempaa opasta hintatietoineen ei ole ilmestynyt.
Antikvariaateilla on nettimyyntiä, niitten hintojen perusteella voi saada jonkinlaisen käsityksen mahdollisesta hinnasta.
Antikvariaatti Antikan sivulla on myynnissä Tyttöjen kirja 2 vuodelta 1919, hintapyyntö 30 euroa.
Genovevaa siellä ei ollut myynnissä.
http://www.antikka.net/haku.asp?tekija=krohn...
Kirjassa Ulkomaisia nykykertojia 1. (Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 1998.) on on Karl Grünnin artikkeli Peter Höegistä.
Arvosteluja Höegin kirjoista löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Kuvitelma 20. vuosisadasta Høeg, Peter Portti 1998,
Kirja-arv., nro 1, sivu 137-138
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia
Høeg, Peter Image 1997, Kirja-arv., nro 6 sivu 134
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia Høeg, Peter Suomen kuvalehti
1997, Kirja-arv., nro 47, sivu 113
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Yliopisto 1997,Kirja-arv., nro 7, sivu 54
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Portti 1996,
Kirja-arv., nro 4, sivu 152
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Suomen...
Kuvataiteilijamatrikkeli on Internetissä https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Taiteilijoista löytyy myös useita kirjamuotoisia hakemistoja, esimerkiksi Åhman, M. (2013). Suomen taiteilijat, Finlands konstnärer r.y. 45 vuotta: Matrikkeli 2013. [Helsinki]: [Suomen taiteilijat].
Makupalojen sivuilla www.makupalat.fi löytyy esimerkiksi Kirjasampo, josta voi hakea kirjailijoita myös paikkakunnittain, www.kirjasampo.fi
Jos etsit vanhempia henkilöitä oiva apua hakemiseen on Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia . Yksityishenkilöt voivat hakea palveluun määräaikaisen käyttäjätunnuksen.
https://finna.fi/ kirjastojen, museoiden ja arkistojen hakupalvelusta voi etsiä eri hakusanoilla esimerkiksi...
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Koira on ihmisen kotieläimistä vanhimpia, ehkä vanhin. Maailmassa arvellaan olevan yli 150 miljoonaa koiraa ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kirjallisuudessa koira on aina ollut vahvasti esillä. Jo lasten kuvakirjoista lähtien koira on tärkeä hahmo: esim. Puppe-kirjat pienemmille ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarja varttuneemmille lapsillle. Kotimaisia koira-kirjoja ovat kirjoittaneet mm. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi-sarja ja Tuula Kallioniemi: Vili-kirjat. Ulkomaisia tunnettuja ja rakastettuja koiratarinoita ovat mm. Wilkes: Keskuspuiston yksinäinen, Trojepolski: Bim Mustakorva, Knight: Lassie-kirjat ja London:Susikoira.
Tietokirjoja koirista löytyy mm. asiasanoilla: koira, kasvatus, käyttäytyminen, hoito, rodut.
Elokuvia löydät...
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Jääkäripataljoona 4 vaihdettiin Vuosalmen taistelujen etulinjasta 20.7. alkaen. Seuraavan kuukauden pataljoonalla oli lepoa, huoltopalvelusta ja asekoulutusta selustassa. 3. komppania oli leiriytyneenä Iikkasenmäkeen Viipurin pohjoispuolelle lähelle nykyistä rajaa. 40. Kenttäsairaala oli sijoitettu useisiin kohteisiin. A-osasto siirrettiin 28.7. Hiitolasta Räisälään. Potilasosastoja olivat A I kunnalliskodissa, A II mielisairaalassa ja A III lastenkodissa. B-osasto siirrettiin 3.8. Hiitolasta Kaukolaan, jossa pappilassa oli 50 paikkaa ja kansakoululla 50 paikkaa. Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta löytyy muutama valokuva Räisälän kenttäsairaalasta elokuulta 1944:
https://finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-125780
https://finna.fi/...
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Kirja on Nick Wardin Lastenvahdin vauhdikas ilta (Kustannus-Mäkelä 2005).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta PrettyLib-kirjastojärjestelmä (erikoiskirjastot.fi) kertoo kirjasta näin: "Hailapset Sami ja Siiri saavat lastenvahdikseen kovasti pitämänsä Anna-kalan, kun heidän vanhempansa lähtevät illaksi ulos. Nuorten haiden tavoin Samilla on kuitenkin ikävä tapa puraista innostuessaan tai pelästyessään milloin mitäkin. Kun Anna tekee Samin herkkua kalapuikkopuuroa, Sami haukkaa innoissaan koko tarjottimen suuhunsa. Illan mittaan syödyksi tulevat myös pelikortit, televisio ja kylpyamme. Myöhemmin illalla Sami syö unissaan makuuhuoneen ja melkein myös Annan. Vanhempien tulo herättää onneksi Samin ja kaikki päättyy hyvin."
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä...
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Paljain jaloin saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1928.Voit lukea koko runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin teoksesta. Runo on sivuilla 69 - 70. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906928?page=72Jari Tervo: Loiri (2019)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2388376?sid=5097712654
Voit varata löytämäsi 3 HelMet-järjestelmässä olevaa kirjaa ja valita noutopaikaksi oman lähikirjastosi tai minkä tahansa HelMet-kirjaston - voit tehdä varaukset itse, jos kortillasi on nelinumeroinen tunnusluku. Muussa tapauksessa voit käydä kirjastossa tekemässä varaukset, hinta on 50 senttiä varaukselta aikuisten aineistosta. Niteiden sijainnin HelMetissä näet klikkaamalla kutakin nimekettä.
Yliopiston Helka-järjestelmän mukaan saatavana Helsingissä ovat myös esimerkiksi Markku Niemisen teos Kalevala kohtalona - Alpo Sailon runonlaulajat ja toiminta Vienan Karjalassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa, sekä Juhani Korvenmaan teos Alpo Sailon muotokuvatuotanto Museoviraston kirjastossa. Näiden yhteystiedot löytyvät seuraavilta...
