Kun varaus on tilassa "matkalla noutopisteeseen", varauksen voi perua, eikä siitä tulee noutamattoman varauksen maksua. Varauksen voi perua myös sen viikon aikana, kun varaus pitäisi noutaa kirjastosta. Tästäkään ei peritä maksua.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Tarkoitatko liikkumisen apuvälineenä käytettävää taitettavaa kävelykeppiä? Hoito-ohjeita tai vinkkejä näille kävelykepeille ei löytynyt. Kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan tai myyjään, ja kysellä heiltä.
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Suomen kansallisbibliografian mukaan, jonka kautta näkyy kaikki Suomessa julkaistu, Mikko Valveelta ei ole julkaistu runoja. Mikko Valve on ollut mukana tekemässä joitakin ravintola-alan tietokirjoja. Tosin kyseessä voi olla toinen, samanniminen henkilö. On mahdollista, että runoja on jossakin useiden tekijöiden kokoomateoksessa, mutta tällaisten runojen etsiminen tietokantojemme kautta ei onnistu.
Mary Kingsleyn Travels in West Africaa ei tosiaan näytä suomennettaneen. Englannin kielinen kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista ja vanhempaa painosta Kuopion Varastokirjastosta. https://finna.fi/Record/helmet.2177568
Kirjan pystyy kaukolainaamaan täyttämällä kaukolainahakemuksen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/fec4d0d0-249a-4ee…
Kaukolainaaminen normaaleista kirjastoista maksaa Kotkassa 4€.
Kotkan pääkirjastosta löytyy suoraan hyllystä myös Reissunaisia-niminen kirja, jossa on suomeksi Mary Kingsleyn Afrikan matkoista: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1379212
Tarkoittanet osoitteenmuutosta Helmet-kirjastojen asiakastietoihin. Kun sinulla on tunnusluku korttiisi, voit itse muuttaa osoitteesi ja muut yhteystietosi omissa tiedoissasi. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, osoitteenmuutos ja muut muutokset asiakastietoihin pitää tehdä kirjastossa. Nimenmuutoksen voi tehdä ainoastaan kirjastossa.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun käyttämällä tunnusluvun palautustoimintoa:
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä kirjastossa, jotta saat uuden tunnusluvun. Ota henkilötodistus mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Kirjastossamme olevista rahojen hintaoopaista ei löytynyt hinta-arviota kyseiselle kolikolle. Suomen numismaatikkoliitto ry: n sivuilta (osoite http://www.numismaatikko.fi) löytyy keskustelupalsta, jossa voi esitttää kysymyksiä rahojen hinnoista.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston runotietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy tieto yhdeksästä Koidulan runosuomennoksesta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/). Viisi niistä sisältyy Eestin runotar -antologiaan (WSOT, 1940) ja kolme Paavo Cajanderin suomentamina Runoelmia-antologiaan (Kirja, 1914). Äidin sydän -runo on ilmestynyt Hilja Haahden suomentamana antologioissa Äideistä parhain (Otava, 1997) ja Äiti (WSOY, 1931).
Osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/nuor.index.html löytyy lista tällä hetkellä suosituista ja kirjaston suosittelemista kirjoista. Lisää vastaavanlaisia suositus- ja topten-listoja löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapset/index.html#KIRJASTOJEN LASTEN JA NUORTEN SIVUJA .
Suomalaisten kotien sisustuksesta 1930- ja 1940-luvuilta löytyy tietoa esim. Ulla ja Jorma Mäenpään kirjasta "Kodinsisustajan tyylikirja" (Otava, 1957), jota on saatavilla muutamissa HelMet-kirjastoissa. Riitta Miestamon teos "Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö: Suomen suurimman huonekalutehtaan näkökulmasta tarkasteltuna" sisältää myös tietoa ja valokuvia Asko-Avonius-huonekalutehtaan tuotannosta ko. ajalta. Kirja löytyy monen HelMet-kirjaston kokoelmista. HelMet-aineistohausta löytyy myös Museoviraston Korjauskortisto-sarja, jonka osa 20 sisältää tapettien historiaa. Se löytyy käyttämällä teoksen nimi -hakua sanalla korjauskortisto (osa 20 tällä hetkellä saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta). Taito-lehdessä vuodelta 1994 (ss. 8-11...
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
Muutama kollega muistelee joskus kuulleensa moisesta piirakasta, mutta ohje onkin vaikeampi löytää.
Olen selannut läpi kirjastomme piirakkakirjat, samoin kuin ranskalaiset reseptikirjat (myös ne vanhemmat englanninkieliset,joita meillä vielä on kokoelmissa), mutta kaikki tarjoavat vain Tarte Tatinia ja Alsacelaista piirakkaa. En siis valitettavasti löytänyt kysymääsi piirakkaohjetta, myöskään internetistä.
Itse tekisin ehkä niinkin kokeellisesti, että yhdistäisin kahta eri ohjetta, esim:
http://www.sorsanpaistaja.fi/?p=97
ja
http://www.digipaper.fi/presso/3145/index.php?pgnumb=27
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
