Tämän tyyppiseen kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/suomenkieliset-aikakausilehdet-vuosina-1945-1955?language_content_entity=fiEli kattavaa listaa lehdistä ei ole saatavilla.Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kolmisenkymmentä aikakauslehteä kyseiseltä vuodelta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=JOURNAL&year=1947&language=fin
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Linux-koneessa (tai tarkemmin GNU/Linux-koneessa) käytetyn web-selaimen sivuvälimuistia ja -historiaa. Linux, kuten ei Windows tai yleisesti ottaen muutkaan käyttöjärjestelmät pidä kirjaa selaimella avatuista veppisivuista, vaan käytetty selain tekee niin itse. Täten ratkaisu on selainkohtainen, eikä käyttöjärjestelmäkohtainen.
En kysymyksen perusteella pysty sanomaan, mikä selain on käytössä, mutta esimerkiksi suositussa Mozilla Firefoxissa välimuisti (cache) ja sivuhistoria (history) tyhjennetään englanninkielisesti Preferences->Privacy->Clear all. Suomeksi nämä lienevät Asetukset->Turvallisuus->Tyhjennä kaikki, tai jotain tämän kaltaista.
Summa summarum, tarkka vastaus kysymykseen on "kuten...
Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston...
Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto voit hakea sanoilla kuluttajat tai hakusanalla kuluttajapolitiikka, saat hyviä linkkejä. Myös tarkastelemalla luokan 37.8 sisältöä, löydät eteenpäin.
Hei!
Valitettavasti kyseisistä lauluista ei ole olemassa virallisia nuottijulkaisuja.
Rakastan sua - kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Tauski
Se unelmista - kappaleen on säveltynyt Kyösti Väntänen
Lohtu - kappaleen on säveltänyt Tuomas Holopainen
Selailin jouluaskartelukirjoja ja löysin ohjeen käpypalloon kirjasta
Suuri joulukirja: joulu joka päivä, parhaat jouluideat 2011
Myös kirjassa Koti koreaksi metsän aarteilla (Peltonen, 2015) on ohjeita luonnonmateriaaleista tehtyihin koristeisiin, muun muassa puolukkapallon tekoon.
Havupallon tekoon löytyy ohjeita verkosta, esimerkiksi meillakotona.fi.
Vanamo-kirjastojen kokoelmissa on useita kirjoja jouluaskarteluista. Tässä esimerkkejä uusimmista
Jouluaskartelua, 2018
Seppälä: Kanelin tuoksua ja tähtinauhaa : tee itse ihana joulu
Loimaranta: Oi ihana joulukuu
Pietiläinen: Kaunein joulu : ideoita ja sisustusvinkkejä joulukotiin
Suuri joulukirja : parhaat jouluideat 2016
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
Googlen kuvahaku tai puhelimen Seek-appi eivät tunnistaneet kuvan ötökkää.
Lajinmääritystä täytyy siis kysyä asiantuntijoilta esim. Luontoportti tai Luontoakateemi
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
TIEDONHAKU INTERNETistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Scotland > paina hae. Saat näyttöön hakutulosryhmiä, joissa kussakin katsotaan asiaa eri näkökannalta. Valitse se, joka vastaa tarpeitasi klikkaamalla punaista Ask-pyörylää vasemmassa laidassa. Esimerkiksi historia-ryhmää klikkaamalla saat ruudulle kokonaisen Skotlanti-esseen. Tai sitten valitse Alta Vista -hakuohjelma, jolloin saat perinteisemmän linkkilistan.
Tietoa Skotlannista on mm. seuraavissa osoitteissa:
http://www.britannica.com/bcom/eb/article/3/0,5716,128173,00.html#Artic…
http://dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom...
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi...
Hei!
Helmet-kirjastojen käsikirjastoista löytyy luokasta 811 Niklas Bengtssonin teos "Kirjallisuuspalkinnot Suomessa". Se on vuodelta 2003 ja sisältänee tietoa myös 1970-luvun kirjallisuuspalkintojen saajista. Ko. palkintohan on esim. Eino Leino-palkinto, jota on jaettu jo vuodesta 1956. Oheisesta linkistä näet 70-luvun palkitut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leinon_palkinto.
Myös Mikael Agricola-palkintoa on jaettu vuodesta 1957. Linkki palkittuihin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista löytyy internetistä tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/
Kai Laitisen teoksesta Suomen kirjallisuuden historia (sijaitsee...
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
Turun kaupunginkirjastoon on joskus paljon aiemmin tilattu suomenkielinen Burda, mutta lehti lakkasi ilmestymästä välillä suomeksi. Tilasimme silloin lehden englanninkielisen version. Sillä on ollut suuri kysyntä, joten säilytämme sen eikä pääkirjastolla ole enää taloudellisesti mahdollisuutta tilata kahta versiota, vaikka lehti 2013 ilmestyykin myös suomeksi. Sen sijaan muutamista lähikirjastoissa suomenkielinen Burda Style löytyy: Runosmäki, Lauste, Nummi, Maaria , Varissuo sekä Ilpoinen. Lehdet ovat varattavissa.
Suomenkielisenä julkaistuja äänikirjoja voi etsiä mm. kirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi www.outikirjastot.fi - > tarkka haku. Haun voi rajata valitsemalla cd-äänilevy ja jos haluaa suomenkielisiä, kieleksi suomi. Etsittäessä kertomakirjallisuutta suomeksi valitaan hakusanan tilalle luokka 84.2 ja rajaukset cd-äänilevy, kieli suomi.
Myynnissä olevia äänikirjoja on kirjakauppojen sivuilla. www.suomalainen.com ja hakusana äänikirjat.
Luettelot vanhenevat nopeasti. 2004 on tehty bibliografia: Kertomakirjallisuutta kuultuna /Pirkko Cajanus, Maria-Leena Tuominen.
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Enontekiön alueella puhutaan pohjoisaamen kieltä. Kilpisjärven Saana on pohjoissaameksi Gilbbesjávrri Sáná.
Järvi-sanan perusmuoto on pohjoisaamessa jávri. Genetiivimuoto jávrri.
