Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Löydät Helmetin cd-muodossa olevat äänikirjat seuraavasti. Kirjoita Helmet-hakuun sana äänikirjat. Helmet-haun löydät alla olevasta linkistä. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineistotyypin mukaan CD-levyihin. Tämän lisäksi voit rajata hakua vielä esimerkiksi kielen ja genren mukaan, tieto- tai kaunokirjallisuuten ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Musiikkitieteilijä Tina Frühauf kirjoittaa EBSCO:n blogissa että vaikka musiikkia on opetettu ja omaksuttu erilaisin järjestelmin jo paljon aiemmin menneisyydessä, varsinaisena omana alanaan musiikin opetus ja oppiminen on tullut tunnetuksi vasta myöhäismodernista ajanjaksosta eteenpäin. Musiikkipedagogian oppiaine sen sijaan kehittyi järjestäytyneeksi muodokseen niinkin myöhään kuin 1900-luvulla. Ainakin virallisemman määritelmänsä mukaan voi musiikkipedagogeja siis sanoa olleen olemassa viime vuosisadalta lähtien.
Lähde: https://www.ebsco.com/blogs/ebscopost/what-music-pedagogy-universality-…
Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry voisi olla etsimäsi kaltainen yhdistys.
Sieltä löytyy esimerkiksi oikeusfilosofi, joka erikoistunut luonnonoikeusteorioihin.
https://www.sofy.fi/oikeusfilosofit-suomessa/oskari-juurikkala/
Lain mukaan ”ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat julkiseen virkaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin virkaan tai toimeen vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa.”
Rinnastamista on haettava, eli ”hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä”.
Tekstit ovat laista ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta. Se löytyy kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860531
Tietoa hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät Opetushallituksen...
Puolan yritystoiminnasta ei Tilastokirjastossa ole muuta tietoa kuin mitä löytyy Puolan tilastollisesta vuosikirjasta. Vuosikirja on käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.stat.gov.pl/english/serwis/polska/2001/a2.htm
Yritystiedot löytyvät osiosta: 'Privatization process of the economy'.
Jatkossa Puolan yritystoiminnasta tullee tietoa Tilastokirjaston käytössä oleviin Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokantoihin, koska Puola on yksi uusista jäsenehdokasmaista.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Puolan tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.stat.gov.pl/english/index.htm
Kirjastoille dvd- ja videoaineistoja tarjoavat ns.sopimuskauppiaat neuvottelevat oikeudet tuottajien kanssa. Kirjastot sitten maksavat oikeudesta hankintahinnassaan.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämiä sopimuskauppiaita ovat mm. Tibo-Trading Oy, Kirjastomedia ja Kirjastopalvelu.
Tekijänoikeuslain 19§:n mukaan elokuvateoksia ei saa ilman lupaa saattaa yleisön saataviin lainaamalla. Käsitettä elokuvateos joudutaan varmasti pohtimaan musiikki-dvd-levyjen osalta.
Elokuvateoksen määrittelyä lain kannalta on käsitellyt Heikki Poroila esityksessään "Tekijänoikeutta kirjastoille" sivulla http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/kirjastot.htm
Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt myös asiaa lausunnosaan http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/...
Kysymiäsi temejä käytettiin vanhoissa yliopistollisissa väitöskirjoissa. Praeses (preeses) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) ohjaaja. Resp. (respondentti) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) puolustaja. Määritelmät ovat SKS:n Biografiakeskuksen sivuilta (Matrikkelissa esiintyviä lyhenteitä ja termejä) osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=10.
Sanat tulevat latinan kielestä. Sanakirjan mukaan prae-ses on mm. edessä istuva, joko suojatakseen tai ohjatakseen. Re-spondeo merkitsee mm. vastata.
Seuraava lainaus on sivustolta Filosofia.fi osoitteessa http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/bibliografia/tietoa. Sen mukaan kyseiset merkinnät ovat tuttuja Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytännöstä (vuoteen 1828...
HelMet-haulla teokset löytyvät alkuteoksen nimellä, mutta alkuteoksen nimeä ei näy teostiedoissa. Kannattaa kokeilla perinteistä hakua, joka aukeaa HelMetin hakulaatikon alapuolelta. Täällä teostiedoissa näkyy myös alkuteos.
Myös Fennicasta suomennettu aineisto on löydettävissä alkuteoksen nimellä ja alkuteoksen nimi näkyy teostiedoissa heti tekijätiedon alapuolella. Vastaavasti ruotsinnetut teokset voi etsiä helposti Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta Libriksestä.
Michael Pollanin teosta Cooked ei ole suomennettu.
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin
Etsin mainintoja kyseisestä Turtles-tapahtumasta mm. Helsingin Sanomien arkistosta. Jos tapahtumasta olisi siellä julkaistu mainos tai tapahtumailmoitus, niin sen olisi pitänyt löytyä. Paikallislehtien ilmoituksiin en päässyt käsiksi.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen konsertin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Knipin eli Zachris Alexander Stierncreutzin sävellyksiä löytyy useista nuottikokoelmista. Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut näet tästä: (Tekijä:knipi) | Hakutulokset | helmet.fi
Etsimäänne teosta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista sekä Museoviraston kirjaston kokoelmista. Ongelmana on se, että niitä ei anneta kotilainaan. Tällaisessa tapauksessa lähikirjasto voi tiedustella, saako teoksia lainattua niin, että niitä käytäisiin lukemassa paikallisessa kirjastossa (eli ei siis lainattaisi kotiin).
Valitettavasti en löytänyt tälle laululle ranskankielisiä sanoja mistään. Voit tietysti yrittää kirjoittaa sanat kuuntelemalla laulua. Kyseinen CD-levy on Kouvolan pääkirjastossa. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä Freddy Birsetiin http://www.freddybirset.com/ ja selvittää häneltä suoraan josko voisit saada laulun sanat sitä kautta.
Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n...
Tässä pieni listaus kysymykseesi liittyen. Hyvin monet perusdekkarit noudattavat tuota mainitsemaasi kaavaa ja esimerkiksi perinteiset Agatha Christien dekkarit toistavat erityinen paikka (kartano, juna, laiva, hotelli jne.), salaisuus, sinnikäs etsivä murhaaja metsästämässä -kaavaa. Listauksessa on useampi ei-dekkari.
Tunnethan kirjaston Lukuvalmentaja -palvelun? Oheisesta linkistä pääset katsomaan, miten kirjaston lukuvalmennus toimii ja vaikkapa lähettämään tarkemman toivomuksen lukuvalmentajallemme.
Kirjaston lukuvalmentaja https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Lucinda Riley : Enkelipuu linkki Helmet (viihde) http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=...
Kirjassa "Jyväskylän seminaari 1836-1937" on myös matrikkeli. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista eri puolilta Suomea, ja se on myös lainattavissa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi. Alla linkki tietoihin kirjan sijainnista hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+seminaari+1863-1937&type=AllFields&limit=20
Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
