1.Agricolasta (historiaverkko) löydät aiheesta aika paljon tietoa. Hakusivun
internet-osoite on : http://www.utu.fi/agricola/haku.html Kirjoita hakusanaksi kulttuurintutkimus.
2.Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-palvelusta kulttuurilinkit löytyvät
osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm
3.Kannattaa käydä tutustumassa myös Monikulttuurisen kirjaston kulttuuriaiheisiin linkkeihin sivulta http://www.lib.hel.fi/mcl/culture-fin.htm
Kyseistä teosta näyttäisi olevan ainakin Helsingin yliopiston Valtiotieteellisten tiedekunnan kirjastossa lainattavissa. Teos kuuluu myös Turun yliopiston kirjaston valikoimaan. Lisäksi teos löytyy myös Turun kaupunginkirjastosta.
Verkosta löytyy useita lampun valinnassa opastavia sivustoja, mm.
http://www.lampputieto.fi/faktaa-energiansaastolampuista/valomaara/
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/valintaopas.html
Näiden lähteiden mukaan sopiva energiansäästölamppu olisi 3-5 W. Lampun valinnassa kannattaa huomioida myös lampun kanta, pieni kanta E14 tai normaali kanta E27.
Kaikki kolme kirjaa ovat Eduskunnan kirjastossa. Voit saada ne kaukolainaan kotikuntasi kirjastoon. Kaukolainaus on kirjastojen välistä, joten mene tekemään lainapyyntö kotipaikkasi kirjastoon. Kaukolainaus on yleensä maksullista. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto eli voit myös mennä itse lainaamaan kirjat. Kirjastoon tarvitset oman kortin. Kirjat ovat pieniä, 12-30-sivuisia kirjasia.
William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
Valitettavasti tätä levytystä ei HelMet-kokoelmaan ole hankittu, eikä sitä näy missään muussakaan julkisessa kokoelmassa olevan. Suosittelen tekemään hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Ehkä tämä ajan kanssa saadaan hankituksi.
Heikki Poroila
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat...
HT ei välttämättä ole signeeraus – se on yksi Arabian käyttämistä mallitunnuksista. Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen.HT-malli oli peräisin Arabian emoyrityksestä Rörstrandista. Arabian mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt.Kokonaiseen 12 hengen kahvi- ja teeastiastoon sisältyi kuppien ja aluslautasten lisäksi joko kahvi- tai teekannu, sokerikko ja kermakko sekä toisinaan myös pieni kulho, johon kahvinporot tai teenlehdet voitiin siivota pois kupista, tai suurempi leivonnaisille tarkoitettu...
Ainoat aihetta käsittelevät uudemmat käsityökirjat, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ovat Johanna Pohjanmiehen teokset (1). Linkistä löytyy myös Linda Sparksin The basics of corset building : a handbook for beginners.Fashions of the gilded age / Volume 1 Undergarments, bodices, skirts, overskirts, polonaises, and day dresses, 1877-1882 (2), joka on 469 sivuinen, käsittelee haluamaasi 1900-luvun taitteen malleja muutaman vuoden ajalta. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lähikirjastoosi (3).Neljännessä linkissä (4) on lukuisia muita ompelukaavakirjoja ja käsityölehtiä korseteista. Mm. Kansalliskirjastosta tai muualta Helsingistä löytyvistä kirjoista ja lehdistä voit käydä ottamassa kopiot tai lainata, mikäli kyseinen...
Kuvaustasi vastaava satu on Tuulikki Soinin kirjoittama "Keskijämestari Kommerverkin paras keksintö" (joissakin lähteissä sadun nimi on virheellisesti "Keskijämestari Kommervenkin paras keksintö"). Löysin sadun seuraavista kirjoista:
Soini, Tuulikki: Nukkumatin satuja (Gummerus, 1977)
Satusaari. Hulivilivuori (Weilin & Göös, 2005)
Satuparaati : seikkailuja lukuhetkiin (WSOY, 2009)
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
En löytänyt suomennettuna Christina Crawfordin kirjaa Mommie dearest. Kirjan pohjalta on tehty elokuva, jonka suomennettu nimi on Äiti kulta. Jyväskylässä ei ole kirjaa eikä elokuvaa, mutta kummankin voi tilata kaukolainaksi. Näiden teosten kaukolainaus on ilmaista. Tässä linkki Keskikirjastojen kaukolainasivulle:https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans Siellä on lisätietoa kaukolainoista ja lomake, jolla voit jättää tilauksen.
Ainakaan keväälla 2026 kyseisen kirjan suomennosta ei ole tulossa. Asiaa kannattaa tiedustella myös kustantamoista. Apollo 13 -elokuvan seuraavasta esityksestä ei löytynyt tietoa.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi elämäkertaa Marie Antoinettesta. Toinen sisältyy kirjaan Barth, Reinhard: Historian suurnaiset, 2005 ja toinen on teos Haslip, Joan: Marie Antoinette, 1989. Ne ovat suomenkielisiä. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/ asiasanalla Marie Antoinette lisäksi seuraavat kaksi suomenkielistä elämäkertaa: Tschudi, Clara: Marie Antoinette, 1910 ja Zweig, Stefan: Marie Antoinette, 1935. Muista maakuntakirjastoista ja varastokirjastosta löytyy useita ruotsin- ja englanninkielisiä elämäkertoja, kuten Söderhjelm, Alma: Marie Antoinettes stora hemlighet, 1934, Saint-Amand, Imbert de: Marie Antoinette : 1789-1793, 1922, Fraser, Antonia: Marie...
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
Jos oikein muistan, tämä musiikki on Ylen urheilutoimituksen oman miehen säveltämä teema. En usko, että sitä on julkaistu CD-muodossa, kuten ei muutakaan tämäntyyppistä aineistoa. En ole ainakaan koskaan nähnyt mitään tämänkaltaista levyllä. Suosittujen ohjelmien musiikkia kyllä on. Säveltäjän/esittäjän nimet luultavasti saa selville Yleisradiosta kysymällä, mutta ainoa keino saada itse musiikki talteen lienee äänittää se itse televisiosta.
Voit tutkia asiaa esim. netin kautta. Hyvä osoite on:
www.recordcollector.co.uk/
Sen kautta löytyy hintatiedot sinunkin levyllesi.
Voit kysellä tietoja myös suomalaisista divareista, jotka myyvät levyjä. Löydät niitä netin kautta vaikka hakusanalla:
levydivari.
On olemassa myös julkaisuja levyjen hinnoista, mutta ne vanhenevat nopeasti.
