Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,...
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Kyseessä voisi olla tanskalaisen runoilijan, Henrik Nordbrandtin (1945–2023), kirjoittama runo Året har 16 måneder: November. Nordbrandt luettelee runossa kaikki kuukaudet marraskuusta alkaen ja lopettaa runon mainitsemalla marraskuun vielä neljä kertaa. Runoilijan mukaan vuodessa on siis yhteensä 16 kuukautta (viisi marraskuuta) kahdentoista sijaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Nordbrandtin kokonaisia teoksia ole käännetty suomeksi. Julkaisussa Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti 2002 : 3, s. 16 -17 ”Poissaolon noste” löytyy kuitenkin joitakin Nordbrandtin suomennettuja runoja.
Suomalaisista kirjastoista löytyy Nordbrandtin tanskaksi ilmestyneitä teoksia. Näihin voi tutustua osoitteessa Finna.fi ...
Varsinaista vastaavaa nimitystä en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt. Aiheesta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskukselta: https://www.kotus.fi/.Yleisemmällä tasolla mies- ja naisurheilijoiden kuvailusta ja käsittelyssä mediassa on tehty tutkimuksia. Verkossa on luettavissa mm. Riitta Pirisen väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (Tampereen yliopisto, 2006): https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67579. Annu Mäkelän pro gradu -tutkielmassa Kauneuden korustusta vai urheilun arvostusta? (Jyväskylän yliopisto, 2006) vertaillaan Helsingin Sanomien uutisointia naisyleisurheilusta vuosien 1983 ja 2005 MM-kisojen yhteydessä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9596.
Voit käydä tulostamassa lomakkeet missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä siihen tarvita soittelua tai valokopioiden ottamista. Voit tulostaa lomakkeet joko kirjaston asiakastietokoneelta tai ladata tulostettavan lomakkeen kirjaston tulostusjärjestelmään omalta laitteeltasi. Kummassakin tapauksessa sinun täytyy rekisteröityä kirjaston tulostusjärjestelmässä osoitteessa http://asiakastulostus.hel.fi.Kirjastossa voit vain mennä asiakastietokoneelle, etsiä sopivan lomakkeen ja painaa tulostusnappia. Sitten järjestelmä kysyy rekisteröitymisen yhteydessä saamaasi 7-numeroista pin-koodia. Sen syötettyäsi voit mennä tulostimelle ja laittaa pin-koodin uudestaan, jolloin saat paperit ulos tulostimesta.Jos lataat lomakkeen...
Kysymyksesi on hyvin laaja, eikä siihen voi antaa tyhjentävää tai yksiselitteistä vastausta. Tieteellisestä julkaisutoiminnasta ei löydy teosta/teoksia, jotka kartoittaisivat toiminnan kokonaiskuvaa.
Eri tieteenalojen julkasutoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen löytyy viitteitä mm. Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta). Lindaa pääset käyttämään lähimmässä kirjastossasi. (Käytä esim. hakusanaa tieteellinen julkaisutoiminta.)
Seuraavat julkaisut löytyivät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi): "Lääketieteellinen viestintä" / Hanna Tähti, Immo Rantala (toim.) / Tampereen yliopisto, Tampere, 1998, ISBN 951-44-4330-6. "Tieteellisen julkaisutoiminnan nykytila ja...
Kirstin ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin Utrion esikoisteoksena. Esikoisensa taustoja Utrio selvittää mm. teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 4 (WSOY 2000), internetissä kotisivuillaan http://www.amanita.fi/kaari/kaari.html ja Ylioppilaslehden haastattelussa http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011005/011005iso…
Kirstinistä ja muista Utrion teoksista voi lukea myös Helena Saariston Suomalaisia nykykertojia -hakuteoksesta (Kirjastopalvelu 1987).
Metson käsikirjastossa on valtaosa julkaistuista SFS-standardeista. Ne on sijoitettu numerojärjestyksessä käsikirjaston mikrohuoneeseen.
Luettelo suomenkielisistä ISO 9241 -standardeista löytyy
SFS:n sivulta, osoitteesta http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.phb
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka...
Hei,
säädöslähteiden pohjalta emme pystyneet selvittämään, mihin yksinoikeus on perustunut. Kävisikö se ilmi tuosta Vasaman pro gradu -työstä? Yksinoikeuksia ja monopoleja poistettiin 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen. Sopimuksen 16 artiklassa kielletään monopolit yritystoiminnassa. Sen perusteella mm. Helsingin yliopiston joutui luopumaan kalenterin julkaisumonopolista. Wahlmanin monopolin kumoamisesta ei löydy säädöstä.
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
Kirjastot on määrätty toistaiseksi suljetuiksi, eivätkä kirjastot lainaa aineistoa tänä aikana.
Sairaalan minikirjastoa ei täydennetä kirjastojen ollessa suljettuna, joten tuo automaattisesti toimiva kirjakaappi lienee jo tyhjillään.
Lisää ohjeita on kirjaston sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä vielä linkki e-kirjojen käyttöön https://www.helmet.fi/ekirjasto
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Hei
En löytänyt fyysistä kauppaa, mutta löysin kaksi täysin suomalaista verkkokauppaa.
https://www.sateenkaarikauppa.fi/category/19/binderit
https://ompelimoharakanpesa.wordpress.com/binder/
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden
