Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee...
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon...
Isän äidin sisko on isällesi täti ja sinulle isotäti (vrt. isoäiti)
Tädin lapsi on isällesi serkku ja sinulle isän serkku. Serkusten lapset ovat toisilleen pikkuserkkuja. Wikipedia tai Nykysuomen sanakirja, osat 1–6. WSOY, 1996.
Suvun kesken voitte myös sopia mukavista nimityksistä esim. isoserkku (vrt.isotäti) orpana tai nepa, jotka ovat serkkujen vanhoja nimityksiä.
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Iittala-Fiskarsin asiakaspalvelusta vastattiin näin:
Liekki-sarjan on suunnitellut Ulla Procope ja Kokki-sarjan Tapio Yli-Viikari.
Suurin osa esineistä on liekinkestävää kordieriittimassaa. Liekki sarjassa siitä on merkkinä Arabian leiman lisäksi liitteessä oleva merkintä.
Kokki sarjan astiat ovat kordieriittimassaa, poikkeuksena vain lämmitin ( tee- tai kahvikannuille) joka on kivitavaraa.
Liekki-sarja oli tuotannossa 1957-79 . Kokki-sarja tuli tuotantoon 1978, ja sen viimeinen esine Kokki-pata poistui tuotannosta 2011.
Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet.
Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta:
http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm
Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013)
Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004)
Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio Suomi, 1994)
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [...
Nimi Alvin saa nimipäivän ruotsinkieliseen kalenteriin vuonna 2010. Alvin on vanha ruotsalainen nimi, jota on käytetty Ruotsissa jo 1500-luvulla. Erään teorian mukaan Alvin olisi peräisin muinaissaksalaisesta nimestä Albion, josta olisi lähtöisin myös nimi Albin. Albion on merkinnyt sekä valkoista että vuorta, latinassa sana albus merkitsee valkoista.
Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Alvin
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan kolikon arvo on 5-450 euroa rahan kunnon mukaan. Rahojen kuntoluokitus löytyy Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliiton ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
http://www.snynumis.fi/
Ilmatieteen laitoksen mukaan yleensä kun on kylmää lämmitetään uunia tai takkaa ja niistä tulee savun hajua. Etenkin pakkassäällä, jos tuuli on heikkoa ilman saasteet sekoittuvat huonosti. Tuulisella pakkassäällä savun haju ei niin helposti tartu. Kun pakkasella menee sisälle, aistii paremmin savun hajua.
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Ruotsalaisen Albert W Carlssonin Stora namnboken -kirjan mukaan Filippa on Filipin sisarnimi ja merkitsee hevosten ystävää. Erik Pommerilaisen kuningatar-puoliso Filippa oli Englannin kuninkaan Henrik IV: n tytär ja oli vain 13 vuotta vanha mennessään naimisiin Eerikin kanssa vuonna 1406. Vuodesta 1901 lähtien nimi on ollut almanakassa. Nimipäivää vietetään 8.3. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4 (Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja (1999). Filippa-nimisiä on Ruotsissa noin 300 ja Suomessa 35.(Väestörekisterikeskus).
Khiin neliön arvoja lasketaan käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa, kun halutaan varmistaa, mitä johtopäätöksiä tutkimustuloksista voidaan vetää. Aivan yleisesti voi sanoa, että kyseessä on tutkimuksessa saatujen tulosten vertailua odotettuihin tuloksiin.
Khiin neliön arvoja lasketaan useanlaisessa tilastollisessa testissä. Katso esim. http://www.isixsigma.com/dictionary/Chi_Square_Test-67.htm
Tarkoititko kysymykselläsi ehkä Khiin nelikenttätestiä, joka on erikoistapaus riippumattomuustestistä? Katso Vasama-Vartian kirjasta Johdatus tilastotieteeseen II s. 548.
Tilastollisen testin valintaan vaikuttavat mm. tutkimuksessa käytetty mitta-asteikko, käytettyjen otosten koko ja lukumäärä. Kvantitatiivisia tutkimuksia tai psykometriikkaa...
Sanonnan alkuperää on selvitellyt myös YLEn Jari Flink jutussaan 7.12.2010.Nykykielessä selvä pyy -sanonta ymmärretään hyvin pitkälti niin, että jokin asia on selvä tai ok. Juttuun haastateltu professori Pekka Laaksonen kertoo, että sanontaan liittyy myös tarina. "- Monesti tämäntyyppisten sanontojen taustalla on tarina. Selvän pyyn takana on varmasti tarina siitä, että miehet ovat olleet ampumassa varmaankin juuri pyytä. Ampuvat sitten väärää lintua, varista tai jotain muuta ja toteavat kaukaa katsoen kuitenkin, että sehän on selvä pyy. Tietyissä yhteyksissä se tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa yritetään todistaa toiseksi, Laaksonen kertoo.Sanontaan liittyy vielä jatko: "selvä pyy, sanoi Manninen varista" , jolloin merkitys hieman...
