Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Hei!
Valitettavasti joudut vielä odottamaan, kunnes Nuori Montalbano saadaan kirjastoon lainattavaksi. Voimme hankkia kirjaston kokoelmaan aineistoa, jolla on lainausoikeus. Lainausoikeudelliset aineistot tulevat hankittavaksi myöhemmin kuin kauppojen hyllyihin ilmestyy samat elokuvat tai tv-sarjat. Näitä emme voi kuitenkaan kirjastoon hankkia, koska niistä puuttuu lainausoikeus.
Halutessasi voit tehdä hankintaehdotuksen ja varata aineiston itsellesi.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/acqusition-suggestion
Voi, mutta kortilla on olrava vastuuhenkilö:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Käyttösäännöt:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www....
Varmasti kattavin lähde sekä Margareetasta itsestään että ennen kaikkea hänen aikakaudestaan on Tanskan kansallismuseon ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston julkaisema laaja näyttelyluettelo:
"Margareeta : Pohjolan rouva ja valtias : Kalmarin unioni 600 vuotta : esseitä ja näyttelyluettelo / [julkaisija] Nationalmuseet ; [toimitus: Poul Grinder-Hansen] ; [suomenkielisen painoksen toimitus: Helena Edgren] ; [käännökset: Helena Edgren .. et al.]
Julktiedot [Kööpenhamina] : Nordisk ministerråd, 1997
ISBN 87-89384-51-2
Verkosta aineistoa kannattaa hakea Suomen kansallisbiografiasta, http://www.kansallisbiografia.fi/ . Kansallisbiografian artikkelihaku on maksullinen.
Valitettavasti tietoa seitsemännen säkeistön suomennoksesta ei löytynyt. Laulusta voisi kysellä esim. Ranskan instituutilta, jospa heille olisi suomennos tuttu.
http://www.france.fi/category/kirjasto/
Lukunopeuden kehittämiseksi on olemassa kirjallisuutta. Esimerkiksi Kalevi Kanteleen Nopean lukemisen opas, 2000.
Myös Paul R. Scheelen teokset PhotoReading ja PhotoReading Mind -järjestelmä käsittelevät asiaa. Näissä teoksissa on kyse ns. "valokuvalukemisesta".
Vanhempi teos on Erkki Tuonosen Pikaluku, 1973.
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa seuraavan Museolehden artikkelin:
Komendantshuset 1755-2005, Tekijä Wilhelmson, Pia Aikakauslehti Museo ISSN 0781-0032 Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 2 ; 42-43 Huomautus Huset fungerar idag som Lovisas stadens museum
Arto tai Aleksi tietokannat eivät valitettavasti anna aiheesta artikkeleja puutarha-alan lehdistä.
Loviisan kaupungin museosta (=Komendantintalo)
muisteltiin , että Komendantintalosta olisi ollut puutarha-alan lehdessä luultavasti joko Kotipuutarhassa tai Viherpihassa mainosluontoinen artikkeli, jossa kerrotaan myös Komendantin puutarhasta.
Loviisan kaupungin museo
http://www.loviisa.fi/index.php?mid=348
Museosta kertoivat, että asiaa kannattaisi kysyä vielä toimittaja Maria Schulginilta,...
Bonny Bryantista ei suomeksi löydy käytännöllisesti katsoen mitään paperille painettua tai sähköisessä muodossa julkaistua tietoa.
Netistä löytyy vain jokunen suomenkielinen hevoskirjaluettelo, joissa on Bonnie Bryant mukana, esim. http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/1897hummaa/5extra.html (kannattaa käyttää sanahakutoimintoa, Explorerissa Edit > Find on this page > [kirjoita sana Bryant] > Find next, ja kun haku on suoritettu, paina vielä hakuikkunan painiketta Cancel, jotta pääset takaisin tekstiin. Netscapessa Find in Page on Edit-valikossa ylempänä, kun se Explorerissa on alimpana).
Edes englanninkielistä Bonny Bryantin kotisivua ei Google (http://www.google.com/intl/fi) löytänyt.
Suomen Nuorisokirjallisuuden...
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
"Home" on kansanomainen nimitys hyvin monenlaisille sienille. Homesienten itiöt liikkuvat sekä ilman kautta että syövien eläinten mukana paikasta toiseen. Kun olosuhteet ovat itiön kasvulle sopivat, se pysähtyy ja alkaa kasvaa. Osa homeista on ihmiselle haitallisia, osaa taas käytetään mm. lääkkeiden (penisilliini) tai elintarvikkeiden (juustot) valmistamisessa. Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Nordkappin kunnan koordinaatit ovat Norjan Wikipedian mukaan 70°58′41″N 25°58′30″, eli noin 70 astetta pohjoista leveyttä ja 25,2 astetta itäistä pituutta. Matkailusivusto Visit Nordkappin mukaan sijainti leveysasteilla on 71°10′21′′. Ero johtuu siitä, ettei tarkka koordinaatti kata koko Nordkappin aluetta.
https://no.wikipedia.org/wiki/Nordkapp
http://www.visitnordkapp.net/en/
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Aale Tynnin suomennos García Lorcan runosta Casida IX: De las palomas oscuras sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Siinä sen nimenä on yksinkertaisesti Laulu. Ylioppilaslehdessä julkaistiin 1960-luvulla Pentti Saaritsan tulkinta samasta runosta nimellä Tummien kyyhkyjen Casida. Sen voi lukea Kalevi Seilosen toimittamasta kirjasta Toistasataa runoilijaa : runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä.Casida IX: De las palomas oscuras on peräisin García Lorcan postuumisti julkaistusta kokoelmasta Diván del Tamarit. Sitä ei ole kokonaisuudessaan suomennettu. Yksittäisiä runoja siitä on Matti Rossin suomentamina valikoimassa Runoja (myöhemmät painokset nimellä Andalusian lauluja), ei kuitenkaan tätä.
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Kaikkien kirjastojen puolesta on mahdotonta asiaan vastata varmasti, koska jokaisessa kunnassa tehdään päätös hankintapaikasta. Pienimmät kunnat, joita EU:n kilpailutussäännöt eivät välttämättä ostomäärien pienuuden takia koske, voivat käyttää vaikka suoraan paikkakunnan omaa kirjakauppaa. Useimmat kuitenkin tilaavat kirjansa isompien välittäjien eli tukkuauppojen kautta.
Valtakunnallisesti toimii kaksi isoa välittäjää, joitten kautta pääosa tilauksista todennäköisesti tehdään. Toinen on kustantajien ja kirjakauppojen omistama Kirjavälitys, toinen Booky.fi, joka omistaa myös perinteisen kirjastojen tilauksiin erikoistuneen yrityksen eli Kirjastopalvelun.
Heikki Poroila
