François Villonin "Hirtettyjen balladi" sisältyy kahteenkin teokseen. Teoksessa François Villoin: Testamentti (Otava, 1983) runo on Veijo Meren suomennoksena. Kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta" (WSOY, 1974, 2004) runon on suomentanut Aale Tynni.
Sen sijaan etsimästäsi Joachim du Bellayn runon suomennoksesta ei valitettavasti löydy mitään merkintöjä suomalaisista tietokannoista.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1302539192&ulang=…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Seuraaviin aineistoihin kannattaisi ehkä tutustua:
TV genres : a handbook and reference guide / ed. Brian G. Rose. Kirjan saatavuustiedot voit varmaankin tarkistaa oman kirjastosi kautta.
Televisiota ei ole : David Morleyn haastattelu (Brittiläinen tiedotustutkija haastateltavana).
Tekijä Ridell, Seija ; Kunelius, Risto
Lehdessä Tiedotustutkimus nro 2/1993 s. 14-20
Kirjastojen asiakastietokoneilla on käytettävissä maailmanlaajuinen artikkelitietokanta EBSCO. Siitä löytyy runsaasti artikkeliviitteitä sekä myös kokonaisia artikkeleita (full text), joita voi tulostaa, tallettaa disketille tai lähettää itselleen sähköpostitse. Käytä esim. hakusanoja "television" ja "genres".
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastot Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa noudattavat yhteisiä käyttösääntöjä, joista päättää ns. HelMet -ryhmä. Käyttösääntöjen mukaan
lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saa esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa 15 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus saada kirjastokortti todistamalla henkilöllisyytensä esim. kuvattomalla Kela-kortilla. Ikäraja ei ole siten lakisääteinen, vaan kirjastolaitoksen itse sopima. Ohessa ote HelMet -kirjastojen käyttösäännöistä http://www.lib.hel.fi.
Silmäys Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginkirjastojen käyttösääntöihin osoittaa kirjastolaitosten edellyttävän
15 vuoden ikärajaa kirjastokortin saamiseksi http://www.kirjastot...
Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseessä on kirjeen kirjoittajan (Hilma Wiik, myöh. Arina) oma, julkaisematon tuotos.
Mikäli kyseessä on pitempi runo/loru, saattaa se löytyä kokonaisuudessaan kyseisestä kirjeestä. Julia Donnerin kirjan sivulla 46 esiintyvä pätkä "Oi terve tarhurineito, kuink ihana käy sun työs...", saatta tosin olla kaikki mitä on.
Julia Donnerin kirjan viitetietojen mukaan kyseinen kirje löytyy Kansallisarkistossa säilytettävästä Sibelius-perheen arkistosta.
Valtaosa Kansallisarkiston aineistoista on vapaasti tutkittavissa. Tässä linkki Kansallisarkiston kotisivujen osioon, jossa kerrotaan arkiston aineistojen käyttöön liittyvistä palveluista ja käytännöistä: http://www.arkisto.fi/palvelut/ensi-kertaa-arkistossa
Olettaisin virkamiesten nimien löytyvän kyseisten vuosien Suomen valtiokalentereista. Kirjassa on ainakin päällikkötason virkamiehet ja koulutukset. Kirjat löytyvät Pasilan varastosta,josta ne ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983391__Svaltiokalenteri_…
Monarkioissa perinteisesti miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Eli niin kuin arvelit, hallitsija on ollut lähtökohtaisesti kuningas. Tilanne on kuitenkin nykyään toinen, ja kruununperijyys ei enää kaikissa valtioissa ja tapauksissa riipu sukupuolesta. Ainakaan vielä muutos ei kuitenkaan näy arvonimissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssipuoliso
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Fennica-levysarjan julkaiseminen alkoi vuonna 1953. Teoston verkkosivuilla mainitaan sarjan käsittävän 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä. https://historia.teosto.fi/
Mitä ilmeisemmin se on edelleen olemassa vain vinyylilevyillä. Jonkinlaista digitointiaikomusta on ehkä ollut, sillä ainakin Suomen Säveltäjät Ry:n vuosikertomuksessa vuodelta 2013 mainitaan Fennica-levysarjan digitointihanke, jota yhdistyksenkin oli tarkoitus tukea. https://composers.fi/wp-content/uploads/migrated_media/2014/11/Vuosiker…
Tästä voisi vielä kysyä ainakin Musiikkiarkistosta. Se on tekemisissä useiden digitointiprojektien kanssa, vaikka ns. taidemusiikki ei olekaan arkiston toiminnan ydinaluetta. https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/...
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Kyllä voit. Kuhmoisten kirjasto, kuten myös Saarijärven kaupunginkirjasto kuuluvat samaan Keski-kirjastot -nimiseen kimppaan. Kimpan sisällä aineisto kulkee asiakkaalle maksutta kirjastojen välillä. Voit lainata aineistoa mistä tahansa Keski-kirjaston kirjastosta ja palauttaa sen mihin tahansa kimpan kirjastoon. Kaikissa Keski-kirjastojen kirjastoissa käy sama kirjastokortti. Keski-kirjastoihin kuuluvat kirjastot aukioloaikoineen voit tarkistaa keski.finna.fi -sivuston etusivulta Aukioloajat-otsikon alta.
Hei!
Kirjaston kotisivun aakkosellisesta hakemistosta löytyy hankintaehdotus, josta avautuu hankintaehdotus-lomake, jonka voi täyttää ja lähettää. Uskon, että ehdotuksenne toteutetaan, sillä ko. runoilijan teoksia ei ole vielä kokoelmassamme.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
1950-luvulla filmattuja Raamatun tapahtumiin tai henkilöihin liittyviä spektaakkeita löytyy joko Tampereen kaupunginkirjaston tai muiden Pirkanmaan kirjastojen valikoimista nykyään dvd-muodossa. Saatavilla on ainakin seuraavat elokuvat: Ben-Hur, Daavid ja Batseba, Quo vadis, Kymmenen käskyä, Salomo ja Saban kuningatar.
Elokuvien saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi) ja niistä voi tehdä tarvittaessa varauksia.
Helmet-kirjastokortin saa ilman suomalaista henkilötunnusta. Silloin kortti on voimassa vuoden kerrallaan, ja vuoden kuluttua täytyy kortti päivittää, jolloin aikarajaa siirretään taas vuodella eteenpäin.
Kortin hankkimiseen tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton KELA-kortti. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistukseksi kelpaavat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti ja Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti.
Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Käyttösäännöt voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Jean Untinen-Auel ei ole julkaissut ainakaan vielä jatko-osia Luolakarhun klaani -sarjaan. Netissä kyllä liikkuu huhuja jopa kuudennesta osasta, mutta huhut voivat perustua pelkälle toiveajattelulle. Auelin kirjojen kustantaja on Random House (http://www.randomhouse.com ); sen luetteloa kannattaa aika ajoin käydä katsomassa. Ja ihailijasivuille varmaan myös tulee tieto heti, kun kirja ilmestyy englanniksi: http://www.geocities.com/~auelpage/auel.html.
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Näytelmän esittelyteksti löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta sekä ruotsiksi että suomeksi https://hkt.fi/esitykset/morfars-mauser/.
Suomenkileinen kuvaus on ruotsinkielisen jälkeen.
Kirjan ainoa nide on jouduttu poistamaan. Se on ollut joko rikki tai kadonnut.
Kirjasta on tehty uusi tilaus. Toivottavasti teos saadaan taas pian Helmet kirjaston kokoelmiin.
Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri.
