Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät alla mainitut suomalaisten kartanoiden ruokaperinnettä käsittelevät kirjat:
- Urajärven kartanon keittokirja : Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905-1910 / [kirjoittaja: Jouni Kuurne] (2014)
- Tertti : kartanon keittokirja / [teksti ja toimitustyö: Mikko Takala] (2014)
- Makuja mahtipitäjästä : ruokaa, kulttuuria, tarinoita / Laura Kolbe, Birgitta Stjernvall-Järvi, Vuokko Virolainen, Mervi Pasanen (2011)
- Laukon kartanon keittiössä / Leena Lagerstam (2008)
- Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria : Imatran seudun gastronomiaa ja kartanoelämää / Risto ja Ritva Lehmusoksa (2008)
- Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.) (2003)
-...
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan...
Haettaessa Finna-hakupalvelusta hakusanoilla kvantitatiivinen tutkimus, lapset, osallisuus löytyy jonkin verran opinnäytetöitä, mutta ei yhtään väitöskirjaa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=lapset&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=osallisuus&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=kvantitatiivinen+tutkimus&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Jättämällä kvantitatiivisen tutkimuksen pois, löytyy aiheista myös väitöskirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=lapset&lookfor0%5B1%5D=osallisuus...
Aarni Krohn on koonnut vuonna 1982 Eliten historiikkivihkosen (Elite: Muistelmia 50 vuoden ajalta) ravintolan 50-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta sitä ei näyttäisi olevan saatavilla missään kirjastossa. Sitä on kuitenkin referoitu melko kattavasti alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa. Finna.fi:stä löytyy runsaasti esimerkiksi kuvia Eliten ruokalistoista. Eliteä koskevat artikkelit löydät myös Finnasta. Lisäksi Eliten omilla verkkosivuilla on hyvä historiikki ravintolan vaiheista. LähteetHelsingin Sanomat 30.4.2023: Töölössä on ravintola, jonka vapputunnelma kiehtoo yli sukupolvien - "Samppanjaa menee todella paljon" https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009539974.htmlFinna.fi: Elite https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ravintolat+...
Kyse lienee Maksim Gorkin kertomuksesta Laulu myrskylinnusta.Kerttu Kyhälä-Juntusen suomennos sisältyy teokseen Ihmisen synty (Rodzenie celoveka, 1983).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1262475?sid=5065947390Jalmari VIrtasen suomennos vuodelta 1936 on luettavissa alla olevasta linkistä.https://fi.wikisource.org/wiki/Laulu_myrskylinnusta
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy virsikirjan uusin painos sekä nuottijulkaisuna että tekstilaitoksena. Tarkat saatavuustiedot voit etsiä aineistotietokannastamme ( http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ ) esim. selaushakuna kirjoittamalla nimekkeeksi virsikirja.
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Laulu Puumanni Afrikassa (nuotit ja sanat) löytyy kokoelmasta Pupuhaukka : Teekkarilaulun koskessa. Voit tehdä siihen varauksen Lastu-verkkokirjastossa https://lastu.finna.fi/Record/lastu.303406
Tekijä on Elise Polko. Finna.fi:stä löytyy jonkin verran materiaalia, jossa hän on tekijänä. Hänen tuotantoaan löytyy saksalaisista kirjastoista kyllä aika paljon, joten ei ehkä ole kyse harvinaisuudesta. Kirjastossa me emme osaa arvioida vanhojen kirjojen myyntiarvoja, mutta arvioita voi kysyä huutokaupoista (Hagelstam, Bukowskis) tai antikvariaateista.
Suvivirttä on laulettu koulujen kevätjuhlissa 1800-luvun lopulta alkaen, mutta yleisemmin kuitenkin 1900-luvun alusta. 1800-luvun lopulla kansakoulu yhdessä rippikoulun kanssa teki suvivirrestä koko kansan tunteman kesälaulun, ja virsi alettiin mieltää keväisenä ja toiveikkaana lauluna, joka sopi moniin tilanteisiin. Kansakoulu oli kristillinen instituutio siitä huolimatta, että se oli kunnan vastuulla, ja siksi oli myös luontevaa, että se pyrki opettamaan virsiä koululaisille. Lisää tietoa Suvivirren historiasta:Helsingin seurakunnat: Suvivirren kolme vuosisataaYle: Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa
Käännös tähän tuutulauluun voisi todennäköisesti löytyä Hanhiemon iloinen lipas runokokoelmasta. Kyseessä on hyvinkin vanha tuutulaulu, joka ensimmäisen kerran julkaistiin 1700-luvulla juuri edellä mainitussa Hanhiemon runokokoelmassa. Liitän mukaan linkin, mistä voit halutessasi lukea lisää aiheesta. Linkki Wikipedia artikkeliin aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Rock-a-bye_BabyKäännös menee näin: "Tuuli puuta keinuttaa, oksilla on kehto sulla. Keinu lapsi kehdossasi, tuuli tuutii tuutilulla. Lintu uinuu oksallaan, laulu nukkuu linnun suussa, lehdet hiljaa kahisevat tussa lullaa puussa."Tämän on riimitellyt Kirsi Kunnas ja löytyy kokoelmasta nimellä Tuutulaulu, tästä linkistä pääset näkemään kirjan Lastu-...
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu...
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Näyttäisi valitettavasti siltä, että Risto Jarvan Loma-elokuvaa ei ole julkaistu DVD:nä ollenkaan. Elokuva on kyllä olemassa VHS-kasettina, jota ei kuitenkaan Helmet-kirjastoista löydy. Sinun on kuitenkin mahdollista tilata se kaukolainana muualta.
Lähteet:
http://www.finnkino.fi/dvd/local/
http://www.ristojarvaseura.fi/index.php?sivu=dvd
Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita sisältää seuraavat kahdeksan Gorey-tarinaa: The deranged cousins (Sekopäiset serkukset), The doubtful guest (Kummallinen kyläilijä), Ghastlegrumb tinies (Kalmanmurun kakarat), The west wing (Länsisiipi), The pious infant (Hurskas lapsukainen), The blue aspic (Sininen syltty), The eleventh episode (Yhdestoista episodi) ja The disrespectful summons (Ylimielinen manaus).
Etsimäsi teos voisi olla Richard Maynardin Kookospähkinäkirja.
Kuvaus teoksesta löytyy muun muassa Kirjasammon kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4076
Kookospähkinäkirja on, kuten Kirjasampo kuvaa, haaksirikkoisen päiväkirjaromaani, kertomus eloonjäämisestä, yksinäisyydestä, toivosta, tahdonvoimasta sekä todellisuuden muuttumisesta. Samalla se on seikkailu ihmismielen maisemissa, syvissä kuin meri. Tämä kirja on ilmestynyt suomeksi 1987. Teoksen päähenkilö on mies ja tapahtumapaikka autio saari.
Tämä voisi olla etsimäsi kirja.
