Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Kiitos palautteesta. Toimitin sen e-kirjastosta vastaaville tiedoksi ja kuulin, että earauskattoa mietitään parhaillaan. Käytäntö saattaa muuttua lähiaikoina. Kokoelmaa ei ole voitu kartuttaa kysynnän mukaan, koska aineistomäärärahat ovat rajalliset. Varausten määrää rajoitetaan juuri kokoelman pienuuden vuoksi. Rajoituksilla yritetään pitää varausjonoja lyhyempinä ja varmistaa, että asiakkaat voisivat edes joskus saada jotain lainattavaa suoraan hyllystäkin. Olethan huomannut, että voit suoraan etsiä vapaana olevat tietoäänikirjat. Tämänhetkinen lista :
https://helmet.overdrive.com/collection/89135?page=2&sortBy=newlyadded&language=en&mediaType=audiobook&showOnlyAvailable=true&subject=111&...
Kyseessä on varmaankin Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au913e9a58-cb4b-4900-8ba6-7….
Alkuperäisen teoksen, Lohenkalastajia Langinkoskella, on maalannut suomalainen taidemaalari Gunnar Berndtson vuonna 1892.Lähteet:https://www.artrenewal.org/artworks/lohenkalastajia-langinkoskella/gunnar-berndtson/75516https://itoldya420.getarchive.net/amp/media/gunnar-berndtson-salmon-fishing-a-ii-785-finnish-national-gallery-c8be5ehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Berndtson
Pähkinäsaari sijaitsee Laatokan etelärannalla Nevan jokisuussa. Pähkinäsaaren rauhahan on Ruotsin alaikäistä kuningas Maunu Eerikinpoikaa sijaistaneen holhoojahallituksen ja Novgorodin tasavallan kesken12.8.1323 solmittu rauhansopimus, jossa muodostui Ruotsi-Suomen ensimmäinen itäraja. Sopimus sai nimensä solmimispaikastaan, Päskinäsaaren linnoituksessa.
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Lehteä ei tule Joensuun seutukirjastoon. Myöskään monihaku muista maakuntakirjastoista ei tuottanut tulosta eikä haku tieteellisistä kirjastoista. Virve-lehden kaksi viimeistä numeroa ovat luettavissa verkossa, ks. http://www.everkot.fi/index.php?id=186&L=1
Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilla on heidän yhteystietojaan: http://www.everkot.fi/index.php?id=30&L=1 , jos haluat kysyä lehtiä sieltä.
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei ohjetta löytynyt. Vähän vanhempia kirjoja poistetaan, jotta saadaan tilaa uusille.
Netistä löysin pari mielestäni hyvää ohjetta. Olen itsekin tehnyt joskus muutaman ja olen samaa mieltä keskustelijoiden kanssa siitä, että liiman laatu ja kehyksen varovainen puristaminen/vasarointi pehmusteen avulla on se kriittisin asia.
http://singerisoikoon.blogspot.fi/2012/03/kannykkakukkaro-ja-kukkaronke…
http://miutsi.blogspot.fi/p/ohje-klipsikukkaro.html
http://www.kaspaikka.fi/sailytys-kuljetus/nuppikukkaro/index.html
Poliisikomisario Martin Beckin lähimpiä työtovereita ovat Lennart Kollberg, Gunvald Larsson, Einar Rönn ja Fredrik Melander. Kukin heistä on persoonaltaan erilainen tiimin täydentäen toinen toistaan. Rauhallisen Melanderin muisti on ilmiömäinen ja Rönn hiljainen työmyyrä, Kollbergin kanssa Beck käy usein hedelmällisiä keskusteluita.
Aivan ensimmäisessä romaanissa "Roseanna" rikospaikalla ensimmäisenä ovat Kollberg ja Melander.
Ehkäpä lukijamme voivat tarkemmin valaista, ketä henkilöitä tuo kysyjän kuvaus parhaiten vastaisi?
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Tilanne tällä hetkellä (20.7.09 klo 9:03):
Kirjoja on 8 kpl, joista 6 on lainassa. Näistä kuudesta 3 kpl on bestsellereitä, joihin varaukset eivät tartu. Yksi nide on käsittelyssä ja yksi nide on odottamassa noutoa. Näin ollen varausjonoa ovat tähän mennessä purkaneet ne kolme nidettä jotka ovat jo lainassa eivätkä ole bestsellereitä ja se yksi nide, joka odottaa noutoa, joten siis neljä varausta on poistunut jonosta edeltäsi. Olit kertomasi mukaan alun alkaen jonossa sijalla 13. Nyt jonosta on siis edeltäsi poistunut neljä varausta. 13-4=9. Olet siis tällä hetkellä sijalla 9, eikä kukaan ole ohittanut sinua varausjonossa. Tarkastin lisäksi sen, että kaikki ne kahdeksan varausta, jotka ovat jonossa edelläsi, on todellakin tehty ennen sinun...
Geologia.fi –nettisivuilla http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Ite… on tietoa Perusgeologiasta. Sieltä löytyy kohta Laattatektoniikka johon kysymyksen asia liittyy. Valtameren keskiselänteellä laatat erkanevat toisistaan ja kun altapäin kohoaa jatkuvasti uutta sulaa kiviainesta eli magmaa ylöspäin niin laattojen väliin ei pääse syntymään vajoamaa, katso kuvaa kohdassa Erkaneminen. Sen sijaan kun merellinen laatta työntyy mantereellisen laatan alle syntyy rannikolle syvänmeren vajoama, katso kuvat kohdassa Suduktio. Myös merelliset laatat voivat törmätä toisiinsa jolloin syntyy hyvin syvä vajoama kuten Mariaanien hauta Tyynellä valtamerellä. Vastaaja on Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto.
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Alla olevista linkeistä näet mitä suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Voit kysyä näitä kirjastosta. Lisääkin löytyy muilla kielillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
