Vielä ei pysty sanomaan, tuleeko kaupunginteatterin kausikorttia tulevalle näytäntökaudelle vai ei. Neuvottelut teatterin kanssa ovat kesken. Kannattaa seurata tilannetta verkkokirjastossamme https://keski.finna.fi/ ja kirjaston somessa.
Ole-lehti ei tule Jyväskylän kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan Keski-kirjastoihin.
En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle....
Tampereen kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
http://www.tampere.fi/hallinto/koulutustoimiala/index.html löytyvät Tampereen kaupungin koulutustoimialan yhteystiedot.
Annalan koulusta tietoa enemmän sivulla http://www.info.tampere.fi/a/annala/
Kirjastossa voitte etsiä Annalan koulusta kirjoitettuja lehtijuttuja mm. Aamulehden arkistosta.
Aamulehden arkistoa voi käyttää sekä kirjaston että koulujen työasemilla.
Teoksessa Koululait (2994)löytyy tietoa peruskouluun liittyvästä lainsäädännöstä. Samaa tietoa voi hakea myös verkosta osoitteesta www.finlex.fi, jossa tarkemmat ohjeet haun suorittamiseksi.
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan Kokla & al Eesti-soome sonaraamat on laajin viro-suomi sanakirja. Teoksesta on otettu neljäs painos (sivuja 743) vuonna 2001. Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastoon (Franzeninkatu 13, 00014 Helsingin Yliopisto, puh. 09-1917011). Siellä on varmasti tietoa mahdollisista uusista sanakirjaprojekteista.
Hei,
kiitokset kysymyksestäsi!
Selvittelin asiaa puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta ja Kuopion kriisinhallintakeskuksesta. UNMACA:lle ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa virallista suomenkielistä nimeä, vaan käytössä on englanninkielinen nimi
"Mine Action Center for Afghanistan" Asiakirjoissa puhutaan esim. "kansallisesta miinaviranomaisesta" (UNMACA)
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyi oheinen teksti:
Teemarahoitukseen sisältyvää miinabudjettia on tarkoitus korottaa ja Afganistaniin osoitettavaa tukea lisätä. Tällöin tulisi kyseeseen esimerkiksi UNMASin ohjelmien tukeminen. Myös yksittäisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on mahdollista tukea. Afganistanissa toimii noin 15 kansainvälistä...
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole.
SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Pääkaupunkiseudun yhteisen Plussa-aineistohaun kautta voit selata aineistoamme. Vaihda kohtaan 'hae teoksia ja julkaisuja' joiden asiasana tai luokka ja hakusanaksi julkinen hallinto. Haun osoite on http://www.libplussa.fi/
Toimintaperiaatteiden tai arvojen lisäksi käytetään nykyisin myös ilmaisua julkilausuma. Ilmaisu on ehkä hieman lievempi tapa määritellä organisaation toimintaperiaatteita kuin vaikkapa arvot.
Valtiovarainministeriö toimii hallituksen asiantuntijayksikkönä hallinnon kehittämisasioissa. Ministeriö myös käynnistää ja edistää poikkihallinnollisia kehittämishankkeita, näistä löydät tietoa osoitteessa http://www.vn.fi/vn/vm/kehittaminen/index.html
Julkaisun Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Leopardigekoista löytyy seuraava englanninkielinen teos: Hunziker,Ray: Leopard geckos: identification,care& breeding. Kirja kuuluu Itäkeskuksen,Koivukylän,Oulunkylän,Pasilan,Tikkurilan ja Töölön kirjaston kokoelmiin.
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
Lasteellinen tarkoitta häpeällistä. Se voi tarkoitta mm. ruumiin häpäisemistä, esim. hautaamiista siunatun hautausmaan ulkopuolelle jos vainaja on elänyt "väärin", vaikkapa ollut punaisten puolella kansalaisssodassa..
http://www.elore.fi/arkisto/1_05/pen1_05.pdf
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
