Hei!
Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta.
Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat...
Kyse ei varmaankaan ole siitä, että kirjasto olisi tietoisesti halunnut hankkia kokoelmaansa vain käännöksen. K. C. Constantinen kirjat ovat jo suhteellisen vanhoja. Mario Balzic -sarja on ilmestynyt 1970 - 1990 -luvuilla. Helsingin kirjastoissa kuten muissakin Suomen kirjastoissa on saattanut olla kirjoja myös alkukielellä, mutta ne ovat ehkä kuluneet loppuun ja jouduttu poistamaan. En myöskään voi enää sanoa, miksi kirjasto on hankkinut tuon yhden vuonna 1990 ilmetyneen saksankielisen romaanin. Mitään poikkeuksellista hankinnassa ei kuitenkaan ole, käännöskirjallisuutta hankitaan kaikilla kielillä kokoelmiimme,
Jos olet kiinnostunut sarjan kirjoista, niitä mahdollista tilata kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. K.C. Constantinen...
Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ruotsissa Jenny juhlii 6.10. (Jenny Lindin syntymäpäivän mukaan), mutta Suomen ruotsinkielisessä almanakassa juhlapäivä on 21.7.
Kysymyksestä ei selviä, minkä alan opinnäytteestä on kyse, mutta ehkä näistä voisi olla hyötyä:
Tekijä(t): Pajari, Annika
Nimeke: Moniammatillinen muistihäiriöisten liikunnallinen ryhmäkuntoutus Päivärinteen kuntoutussairaalassa Annika
Pajari, Sari Vesa
Julkaistu: Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Terveysalan yksikkö 1998
Ulkoasu: 74, [12] s.
Sarja: Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan yksikkö, kuntoutusalan koulutusohjelma, fysioterapian suuntautumisvaihtoehto
Opinnäyte: AMK-opinnäytetyö
Asiasanat: kuntoutus, muistihäiriöt, moniammatillisuus, kyselytutkimus, liikunnallinen kuntoutus, ryhmäkuntoutus, moniammatillinen yhteistyö
Muu(t) tekijä(t...
Kyseessä on Arvo Turtiaisen neliosainen runo Se ja ne kokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (1968). Runo tosin alkaa riveillä ”Se makas gartsalla ja ähki…” ja muut kohdat löytyvät tuonnempaa runosta hiukan eri muodoissa.
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Arvo Turtiainen: Runoja 1934 – 1968 (1974 ja 1968, s. 331 – 333).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Saatte Helsingin lainausoikeuden ja kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen (passi, eu-maiden henkilötodistus, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti, Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti)ja ilmoittamalla osoitteenne. Teidän ei tarvitse olla Helsingissä kirjoilla, eikä Teillä tarvitse olla vakinaista osoitetta Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Porin kaupunginkirjastossa:
Freeman, Michael
Teoksen nimi Digikuvaajan valaisunhallinta
Muut tekijät Sarkkinen, Eero
Julkaisutiedot Jyväskylä : Docendo, 2005
Sarja Design
Korvenoja, Pekka
Teoksen nimi TV-kameratyön perusteet
Julkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004 (Yliopistopaino)
Sarja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B, Oppimateriaalit, ISSN 1459-2975 ; 1
Ks. http://weborigo.pori.fi/
Elokuva-arkiston kirjastossa on seuraaavat teokset
Set lighting technician's handbook : film lighting equipment, practice, and electric distribution / Box, Harry C.
2. ed., Boston : Focal Press, 1997. - 432 s. : kuv.
ISBN 0-240-80257-8
FITT, Brian
Lighting technology : a guide for the entertainment...
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa v. 2011 tammi-kesäkuussa lainatuimmat lastenkirjat ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja, suosituimpana niistä Tatun ja Patun oudot aakkoset. Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat seuraavina, niistä suosituin oli Risto Räppääjä ja villi kone. Muita suosittuja tekijöitä ovat Mauri Kunnas, Sven Nordqvist ja J. K. Rowling.
Mitä Suomi lukee -listalla on myydyimmät kirjat kuukausittain.http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla Berliini ja matkailu.
Nimeke Berliini : kaupunki, joka muuttuu päivässä, aikakauslehti Mondo 2005 ; 4 ; s.28-35
Berliini : kaupunki kuin aikakone, aikakauslehti Mondo 2003 ; 1 ; s.36-47
Berliinin pyörteissä : löytöretki Euroopan sydämeen, aikakauslehti Matkaopas 2002; 8 ; s.24-29
Nämä lehdet löytyvät Helmet-hausta, mutta lehtiä ei voi varata sen kautta. Jos haluat varata lehtiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Aleksi on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston kuten useimpien muidenkin kirjastojen asiakastyöasemilta.
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X matkaoppaat berliini antaa matkakirjoja, hakutulos on rajattavissa...
Internetin hääsivustojen (esim. http://www.naimisiin.info/) keskustelupalstojen lisäksi tietoa sotilashäistä löytyy ainakin kirjoista:
Lehtonen, Juhani U.E. : Sotilaselämän perinnekirja. 2003.
Heinonen, Terhi : Häät. 1996. (Melko suppeasti.)
Teosten sijainnin ja saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ukrainankielistä lastenkirjallisuutta ja ukrainankielinen kokoelma kasvaa nopeasti.
Näin etsit ukrainankielistä aineistoa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Helmet-tietokanta on osoitteessa www.helmet.fi.
Valitse yläpalkista ”Hae aineistoa”. Valitse sen jälkeen ”Tarkennettu haku”.
Kirjoita hakusanaksi tähtimerkki: *
Etsi kielivalikosta haluamasi kieli, esim. ukraina. Valitse kokoelmavalikosta "lasten kokoelma" ja aineistoksi "kirjat".
Paina: Hae.
Teoksia voi varata maksutta mihin tahansa Helmet-alueen kirjastoon. Voit tehdä varauksia itse, jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Hei
Emme kirjastossa pysty tekemään oikeastaan lajitunnistusta kuvien perusteella. Voimme suositella kirjoja ja nettisivuja, joista asiakkaat voivat itse etsiä tietoa.
Pääkirjastossa on esim. paikalla luokassa 59.24 Ekbom: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta ja luokassa 58.21 Rohmut ja riesat.
Tässä myös muutama nettisivu, joka voi auttaa eteenpäin
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
https://taystuho.fi/tuholaisten-tunnistaminen/
Toivottavasti näistä on apua.
Terveisin
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria....
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin Lilian Kallion teosta Ugudibuu. Kirja on julkaistu jo vuonna 1975. Voisikohan olla tämä? Vai osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa jotakin muuta teosta?Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
En tiedä, haetaanko tässä jotain tiettyä nimeä, mutta mieleeni tulee esimerkiksi seuraavat F-kirjaimella alkavat nimet: Forrest Gump, Fred Flintstone, Fox Mulder, Ferris Bueller ja Faramir.
