Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy...
Sanonnan alkuperää on selvitellyt myös YLEn Jari Flink jutussaan 7.12.2010.Nykykielessä selvä pyy -sanonta ymmärretään hyvin pitkälti niin, että jokin asia on selvä tai ok. Juttuun haastateltu professori Pekka Laaksonen kertoo, että sanontaan liittyy myös tarina. "- Monesti tämäntyyppisten sanontojen taustalla on tarina. Selvän pyyn takana on varmasti tarina siitä, että miehet ovat olleet ampumassa varmaankin juuri pyytä. Ampuvat sitten väärää lintua, varista tai jotain muuta ja toteavat kaukaa katsoen kuitenkin, että sehän on selvä pyy. Tietyissä yhteyksissä se tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa yritetään todistaa toiseksi, Laaksonen kertoo.Sanontaan liittyy vielä jatko: "selvä pyy, sanoi Manninen varista" , jolloin merkitys hieman...
Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin:
https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-…
Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat.
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
Hei,
Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto julkaisee Suomessa julkaistun
kirjallisuuden nimekemääriä perustuen Kansalliskirjaston tilastoihin.
Tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa julkaistiin
painettuja kirjoja (nimekkeitä) 11513 kpl. Luvussa mukana myös pienpainatteet (5-48 sivua), joita julkaistiin 1309 kpl.
Vastaava luku esim. vuodelta 2011 oli 11404 ja vuodelta 2010 oli 12017.
Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen verkkosivulta Kulttuuritilastosta.
Tilaston kotisivu:
https://www.tilastokeskus.fi/til/klt/index.html
Taulukot vuodelta 2012, jossa nämä taulut:
Kirjat: Suomessa julkaistu kirjallisuus aihepiireittäin 1980-2012
Kirjat: Julkaistu kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus 1980-2012
taulukot ovat sivulla:
https://...
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon...
Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras)
Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas
Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen...
Voisikohan kyse olla mummoista, jotka levittävät oksansa. Eeva Kilven runokokoelmassa Animalia (WSOY 1987) on runo "Kun mummot kuolevat". Animalia-kokoelmassa on myös useita muita mummo-aiheisia runoja.
Runo alkaa näin:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...
Koko runon voi lukea myös Sanojen aika -tietokannan tekstinäytteistä, ks. http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=834&lang=FI
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee...
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Tekijä on valinnut Grimmin, Andersenin ja Aisopoksen satuja, kertonut ja kuvittanut ne yksinkertaisesti mutta satujen luonnetta kunniottaen. Useimmissa saduissa on tekstiä vain parin kolmen sivun verran, kuvat ovat runsaita ja värikkäitä.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Kaksikymmentä 2-3 sivun mittaista satua ihmisestä, ihmisen ruumiin osista, esimerkiksi siitä, miksi keuhkot ovat sisä- eikä ulkopuolella ("Säkkipillin soittaja"). Kuvat on tehnyt Aino- ja Tomppa-kirjojen tekijä Kristiina Louhi.
Georgie Adams: Vuosi täynnä tarinoita : 366 satua ja runoa. Kuvittanut Selina Young. Mestarillisen sanasepon Jukka Itkosen suomentamia pisimmillän sivun mittaisia satuja, jotka on...
Kuten museoissa, myös arkistoissa aineisto on pääosin ainutkertaista eli uniikkia. Museot keskittyvät kuitenkin esineisiin, arkistot erilaisiin dokumentteihin (teksti, ääni, kuva). Tyypillisiä arkistodokumentteja ovat kirjeet ja sävellyskäsikirjoitukset.
Arkistoaineistoa ei yleensä koskaan anneta lainaksi, vaan sitä tutkitaan joko kyseisen arkiston tiloissa tai verkon kautta, kun aineisto on saatavana digitoituna.
Pääosa kirjastoista on julkisia, mutta arkistopuolella on myös yksityisiä laitoksia.
Hyvän yleiskuvan arkistoista saa Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkistot
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Musiikkiterapiasta vanhustyössä on tehty muutamia tutkimuksia:
- Muistojen bulevardi - musiikkiterapia voimavarana geriatristen pitkäaikaissairaiden hoidossa : tutkielma suljetun geriatrisen musiikkiterapiaryhmän toiminnasta Koskelan sairaalassa / Merja Karesoja
- Mummomuskaria Ukkokodissa : musiikkikerhon toiminta Kuopion Ukkokodissa syksyllä 1997 / Anni Pätsi
- Musiikkiterapiaryhmä Wilhelmiinan dementiayksikössä 1997 / Sari Laitinen
Tietoa muistelun merkityksestä vanhustyössä on ainakin tässä kirjassa:
- Muistelun yhteys vanhusten minäkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen / Satu Pehu-Voima
Kirjat ovat tieteellisissä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Tiedot ja sijainnit löytyvät Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaan pääset joko...
Suomenkielisessä Wikipediassa olevan lyhyen historiikin mukaan caesarsalaatin resepti on syntynyt sattumalta. Jälkipolville välittyneen tarinan mukaan salaatin keksinyt Caesar Cardini joutui kasaamaan kerran salaatin keittiöstä löytyneistä ylijäämäaineksista, joihin sattui kuulumaan myös anjovismurskaa. Englanninkielisessä Wikipedian-artikkelissa tosin todetaan, ettei anjovismurska kuulunut alkuperäiseenkään reseptiin, vaan siinä oli worcesterkastiketta, jonka valmistukseen myös käytetään anjovista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Caesarsalaatti
On vaikea tietää, onko tarina kaikilta osin tosi, mutta ainakin se kuulostaa uskottavalta ja mielenkiintoiselta. MOnet hyvät keksinnöthän ovat sattuman tulosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helmet –kirjastoissa aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 €/kpl. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa. Lisätietoja kirjaston käytöstä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Sukunimestä Korpela on sekä läntisiä että itäisiä esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-1600 -luvuilla nimestä on käytetty muotoja korpela, Korpelaine, Korpelain, Kårpela.
Korpela on tyypillinen länsisuomalainen, varsinkin pohjalainen nimi, Korpelainen selvästi itäsuomalainen nimi.
Useimmat Korpela-nimet perustuvat asuinpaikan nimeen. Suomen kielen murteissa sanalle korpi on yhteistä 'kostea, metsää kasvava alue'. Myös merkitykset 'synkkä metsä, erämaa, salo' ovat olleet asuinpaikkaa ilmaisevan lisänimen pohjana. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä Korpela on 5098 henkilöllä.
Lähde
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
