En löytänyt tällaista tietoa.
Kasevan sivut, https://www.kaseva.fi/yhtye
Kaseva Elävässä arkistossa,
Kaseva : Mari, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kaseva-mari?page=1&qt-tabs_und… ja
Kasevan haastattelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kasevan-haastattelu
Kasevasta kertovia artikkeleita, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sanat kirjoittanut Asko Raivio on jo edesmennyt, joten häneltä ei voi asiasta kysyä. Kaseva-yhtyeen kotisivulta löytyy alareunasta sähköpostiosoite, ehkä sieltä voisi kysyä asiaa.
Kuvassa on tosiaan Arabian leima, jonka alla teksti, jossa tulkitsin lukevan “käsinsorvattu” sekä jonkin sortin S-kirjainta muistuttava merkintä.
Vastaavanlaista leimaa ei löydy Desingmuseon hausta http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx En myöskään löytänyt vastaavan näköistä esinettä samaisella haulla etsimällä kukka-aiheisia esineitä.
Tiedustelin tunnistusapua Arabian esineistöä hyvin tuntevalta kollegaltani Vantaan kirjastosta ja hänen mukaansa leima vaikuttaa melko vanhalta ja kuulemma Sakari Vapaavuoren joissakin töissä on kirjaimet (usein kaiverrettuna) muodossa v S v. Esimerkkinä kuva jo aiemmin Hagelstam & Co huutokaupassa myydystä Sakari Vapaavuoren Arabian esineestä https://www....
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Netissä on useita erilaisia sivuja, joilta voi hakea pianon valmistusvuotta sarjanumerolla. Osa palveluista on maksullisia, mutta myös maksuttomia löytyy. Kokeilin muutamia sivustoja, ja löysin kysymäsi pianon pianonvalmistaja Feurichin sarjanumerohausta. Sen mukaan piano on valmistettu vuonna 1978.
Mario Tobino on syntynyt vuonna 1910 ja kuollut 1991. Voit ottaa yhteyttä Tobinon italialaiseen kustantajaan Mondadoriin sähköpostitse: infolibri@mondadori.it, tai kirjeitse: Mondadori, Segreteria Letteraria, 20090 Segrate (MI), Italia.
Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kirjastot ovat auki. Helsingin kaupunginkirjastossa suurin ammattiliitto JHL kertoo sivuillaan osoitteessa http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/uutisarkisto/?bid=5486 seuraavaa: ”Mielenilmaukseen osallistutaan vapaa-ajalla, ellei omasta yhdistyksestä ole muuta tietoa tullut.”
Kirjaston ollessa auki myös langaton verkko on käytettävissä.
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa on sarjakuvakirja:
CLAREMONT, Chris
Wolverine
Helsinki : Egmont, 2013
Kirjan kuvauksessa kerrotaan:
Sarjakuvalegendat Chris Claremont (Ryhmä-X) ja Frank Miller (Sin City) laativat Wolverinen ensimmäisen sooloseikkalun vuonna 1982. Nyt tämä klassikko julkaistaan kovakantisena. Sarjakuvan lisäksi kirja sisältää Millerin alkuperäiset kansikuvitukset ja Claremontin esipuheen. Uusi Hugh Jackmanin tähdittämä Wolverine-elokuva saapuu teattereihin 26.7.2013.
Voit tehdä varauksen kirjaan Joensuun seutukirjaston kortilla tunnuksillasi ja valita halutessasi noutopaikaksi Viinijärven kirjaston.
Täsmälleen annettuja tuntomerkkejä vastaavaa ajankohtaan sopivaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Lasten suuri joulukirja (Kirjalito, 1978). Sekin tosin on A5-kokoa suurempi, ja parhaiten kuvailtua holvi-ikkunakuvaa vastaava kuva ei ole siinä kannessa vaan sivulla 75.
Ehkäpä palstamme lukijoiden joukosta löytyisi joku, jonka päässä kysymyksessä kuvailtu kansi saisi joulun kellot kilkattamaan.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt oletko kiinnostunut vanhoista karttapostikorteista vai uudemmista. Yritin löytää etsimääsi kirjaa Amazon.com verkkokaupasta. Löysin englanninkielisen kirjan nimeltä Antique Maps: Postcard Book. Yksinkertaisella haulla (map postcard) sai vastaukseksi myös mm. tämän peltipurkin, jossa karttapostikortteja (Cavallini Vintage World Map Carte Postale, 18 Postcards per Tin).
Kirjaston tietokannasta löysin Apollo-postikorttilehden, joka on Suomen postikorttiyhdistyksen jäsenlehti. Lehteä pääsee lukemaan Pasilan kirjaston lehtialueella. Valitettavasti lehteä ei voi lainata kotiin. Oletan, että tuollaisessa harrastelijoiden lehdessä olisi postikorttikauppojen ja muiden sellaisten tahojen yhteystietoja, jotka voisivat...
Stephan Pastisin Helmiä sioille on julkaistu albumina vuonna 2006 (Sammakko). Tässä varhaisimmassa albumissa ovat kääntäjinä olleet Elina Koskelin ja Katja Rosvall. Tämä löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastosta hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1786737~S9*fin).
Helmiä sioille 2 julkaistiin 2009, siinä kääntäjänä on vain Elina Koskelin. Tämäkin löytyy hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1903943~S9*fin).
Helmiä sioille 3 julkaistiin vuonna 2011 ja siinä on kääntäjänä uusi nimi eli Sanni Aava.
Ehkä kannattaa nuo osat 1 ja 2 tarkistaa, jos sisältäisivät nämä toivotut käännökset.
Heikki Poroila
Eipä onnistunut meidänkään löytää tietoja sormuksestasi. Pääasiassa etsiskely tapahtui googlen kuvahaulla sekä suomen- että englanninkielisin hakutermein. Vinkata saa, jos joku tunnistaa korun.
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
"Guinness suuri ennätyskirja" on ilmestynyt Suomessa kaksi kertaa ennen vuotta 1980, vuosina 1974 ja 1976. Teokset löytyvät esim. Varastokirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Voit tehdä kaukolainatilauksen oman lähikirjastosi kautta.
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Sähköisiä sanakirjoja - ja laajemmin kieliteknologiaa - käsitteleviä artikkeleita löytyi avoimesta internetista suomeksi muun muassa osoitteista:
- http://www.ling.helsinki.fi/kit/2002s/ctl190net/kt-johd/kt-johd-mt-art…
(Kimmo Koskenniemi: Johdatus kieliteknologiaan. Luku 5: Kielen kääntämisen apuvälineet ja automaattinen kielen kääntäminen)
- http://www.lexitec.fi/magazine1.html
(Oikea vai sähköinen sanakirja?)
Lisäksi
- Lehtiartikkeli: Häilä, Arto: Sähköisiä sanoja: vertailussa elektroniset sanakirjat Mikro PC 1996/3 s. 40-43
- Vaasan yliopistossa laadittu väitöskirja: Romppanen, Birgitta: Sanakirjojen kehitys 1630-luvulta digiaikaan. Tietoa siitä saa osoitteessa http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/syys_5.html
Saksankielisiä...
