Katso ensin pääkaupunkiseudun aineistotietokantaa Plussaa http://www.libplussa.fi Tee siellä asiasanahaku käyttäen seuraavia asiasanoja: maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät, laskutus. Voit käyttää haussa myös luokannumeroa: 362 (maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät pankkitoiminnassa), 675 (maksumenetelmät kaupassa) tai 674.2 (laskutus). Löydät mm. seuraavan kirjan Halonen, Ulla: Yritys ja pankki, 2000.
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun tietokannasta (http://www.helia.fi/tiedonhaku.htm) löydät varmasti myös mielenkiintoisia viitteitä käyttämällä em. asiasanoja. Haluamaasi aineistoa voit tiedustella oman lähikirjastosi kautta kaukolainoiksi. Osa aineistosta löytyy varmaan omasta kirjastostasikin.
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja...
Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto:
Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä.
Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
Kirjaa kannattaa tosiaan tiedustella Laajalahden kirjastosta.
Puh. (09) 8165 7714
ja henkilökunta on paikalla:
ma ja to klo 14-20 ja ti, ke ja pe klo 9-16.
Kirja on jo saatettu lähettää kohti Aalto kirjastoa.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston...
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Kysyjä tarkoittanee vuonna 1976 Haminassa syntynyttä kirjailija Reija Kaskiahoa, joka elää nykyään Helsingissä. Näin nuoren kirjailijan kohdalla kaikkia arviot elämästä ja tuotannosta ovat kovin alustavia, mutta kuusi ns. nuortenromaania kirjoittanut Kaskiaho sai vuonna 2005 Topelius-palkinnon kirjastaan Rastas, mikä kertoo jo melkoisesta arvostukseta. Kaskiahosta on Wikipediassa oma sivu ja kirjailijalla on myös omat kotisivut, joitten aluksi Kaskiaho toivottaa myös esitelmäntekijät tervetulleiksi: "Kerron näillä sivuilla hiukan itsestäni ja hiukan enemmän kirjoistani. Löydät sivuilta tietoa kirjojeni aiheista, niiden synnystä sekä tietysti henkilöhahmoista, jotka ovat minulle kirjoittaessa tärkempiä tekstin eteenpäin viejiä. Sivuiltani...
Tein haun kyseisen taiteiljan nimellä Kansallisgallerian Kirjav@-tietokannasta. Tietokannasta löytyi 61 viitettä näyttelyjulkaisuista tai teoslutteloista koskien näyttelyitä, joihin Selim Soldan on osallistunut. Teosluetteloja voinee tutkia Ateneumin tutkijakirjastossa. Ateneumin tutkijakirjaston sivuilla kerrotaan: "Kirjasto on avoinna ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–16. Aineistotilaukset ja mikrofilmilukulaitteen varaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tiedustele ja tilaa aineistoa ja varaa käyntiaika sähköpostitse tutkimus(at)kansallisgalleria.fi." Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin kiinni 8.1.2024 asti.
Lähteet:
Kansallisgalleria. Arkiston ja kirjaston tietopalvelu...
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Streets of Fire - liekehtivät kadut on julkaistu Blu-ray-levynä, jota on myös kirjastojen kokoelmissa.Elokuva on esitetty ainakin kahdesti televisiossa eri kanavilla. Päätöksiin elokuvien ottamisesta ohjelmistoon voivat vaikuttaa ainakin se, miten ja millä hinnoilla elokuvan näyttöoikeuksia on saatavilla ja elokuvan suosio tai arvostus.
Katsoin Helka-tietokannasta, että kyseistä teosta "Triandis, Harry Charalambos: Attitude and attitude change, (New York 1971)" näyttäisi kyllä olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä jopa kolme kappaletta tällä hetkellä. Asia kannattaa varmistaa Opiskelijakirjaston henkilökunnalta p. 09 19123920.
Kirjaa ei löyty mistään pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä kaukolainaa asiakkailleen materiaalia. Tämä kuitenkin edellyttää, että teos ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmiin (yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto jne.). Jos opiskelijakirjaston kaikki niteet ovat kadonneet, eikä kirjaa saa mistään, kaukolainaus on mahdollinen. Kaukolainapyynnön voi täyttää myös internetissä http://www.lib....
Suomalaisten kirjastojen historiasta löytyy tietoa esim. kirjoista Kirjastojen vuosisata (1999, toim. Ilkka Mäkinen) ja Suomen yleisten kirjastojen historia (2009, toim. Ilkka Mäkinen). Internetistä tietoa voi hakea kirjastot.fi -sivujen kirjastohistorian linkkilistan avulla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastohistoria/
Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Hei,Tätä lehteä on ainakin mikrofilminä Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolla (suljettu 31.5.2025 saakka). Kirjastosi kaukopalvelun kautta voit kysellä tarkemmin onko muita mahdollisuuksia päästä tuohon aineistoon käsiksi. Mikrofilmejä saanee kaukolainaan kirjastossa siihen soveltuvalla laitteella katseltavaksi, mutta tämä vaatii lisäselvittelyjä.
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=...
