Löysin Makupalat.fi-hakemiston kautta Kansallisarkiston julkaiseman tutkimuksen Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 1-2, joista toinen osa , Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa käsittelee aihetta https://www.arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Ulkomaalaisten_sot… . Teoksen lähdeluettelosta voi myös löytyä viitteitä muuhun tutkimukseen.
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
Seitsemän tassua ja Penny -sarjassa on ilmestynyt tänä vuonna kaksi kirjaa (Helliä tunteita ja Kissapedot karkuteillä). Kustantaja Sanoma Magazines ei ole vielä julkistanut ensi keväänä ilmestyviä kirjoja, joten seuraavan suomennoksen nimi ja ilmestymisajankohta ei ole vielä tiedossa.
Sukunimi Ryyttäriä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Sanoilla ryyttäri ja ryttäri on vastineita suomen sukukielissä, mm. virossa, mutta sukunimen alkuperä voi tietenkin olla muuallakin.
Kirjoja on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta, jos niitä ei löydy Suomesta. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen, ja sen suuruus vaihtelee kirjastoittain. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta kaukotilauksen mahdollisuutta.
Muistamasi kirjat ovat varmaankin Laura Voipion kirjoittamia ja Virpi Pekkalan kuvittamia Karoliina-kirjoja. Niitä ilmestyi vuosina 1986-1988 seitsemän:
- Karoliinan sadepäivä
- Karoliinan syntymäpäivä
- Karoliinan joulujuhla
- Karoliina on rohkea
- Karoliina ja karusellihevonen
- Karoliina ja Uni-Leijona
- Karoliina ja kuninkaanpoika
Kuvakirjojen Karoliina on pieni tyttö, jolla on aina mukanaan yksikorvainen pehmokani.
Kirjat löytyvät Urjalan kirjastosta lukuun ottamatta Karoliina ja karusellihevonen -kirjaa, jonka voit lainata muista Piki-kirjastoista:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Etsitty kirja voisi olla Max Ehrlichin The reincarnation of Peter Proud. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1976 nimellä Peter Proudin edellinen elämä ja toinen vuonna 1985 nimellä Kuka minä olin?
Juha Mannerkorven runo "Että he kaikki yhtä olisivat" on kokoelmasta Kylväjä lähti kylvämään (1954). Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi) ja Juha Mannerkorven kootuista runoista Runot 1945-1954 (Otava, 1980).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan kielioppilähteeseen, johon voit tutustua itse tarkemmin. Siinä sanotaan, että rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Fokuspartikkeliliite -kin voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan 'jopa'. Esimerkkilauseessasi voi siis tämän perusteella ajatella, että jopa Maija innostui lätäkössä hyppimisestä. Kielitieteen asiantuntijalta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta.LähteetIso suomen kielioppi: Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127Iso suomen kielioppi: Liitteen paikka https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys...
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Hei,
Lähtisin rakentamaan teoksen kirjastoluokitusta seuraavalla tavalla (pääluokka ja rinnakkaisluokat):
-78.1 Musiikin tutkimus
-78.18 Populaarimusiikin tutkimus
-78.89 Populaarimusiikki
-78.16 Musiikkiteollisuus, Musiikkiteknologia
-33.4 Talousoikeus (huom. tämä liittyen tekijänoikeuteen)
Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Varmaa vastausta asiaan en onnistunut löytämään. Tutkintojen vastaavuus on monimutkainen asia, varsinkin kun liikutaan Euroopan Unionin ulkopuolella. Yhdysvalloissa vaatimukset vaihtelevat lisäksi osavaltioittain. Yleensä Yhdysvalloissa kirjastonhoitajalta edellytetään master's degree -tasoista koulutusta, ainakin yleisissä kirjastoissa. Eri alojen kirjastoissa (tieteelliset kirjastot, koulukirjastot ... ) tilanne voi vaihtella.
Jos asia on ajankohtainen, kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Opetusministeriöön, jossa voidaan kirjoittaa Yhdysvaltain viranomaisia varten virallinen todistus Suomessa suoritetusta tutkinnosta ja sen laajuudesta. Todistukseen sisältyy myös kansainvälistä vertailua.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/...
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy useammastakin teoksesta, mm. Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
Todennäköisesti yksinkertaisesti siksi, että se on niin uusi kirja, ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoon. Toisin kuin usein ajatellaan, myös kirjaston täytyy hankkia kaikki uutuuskirjat tilaamalla välittäjältä, eikä kirjasto juurikaan voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti jokin tietty kirja toimitetaan. Varsinkin syksyllä ennen joulua ilmestyy ylivoimaisesti eniten uusia kirjoja, mistä syystä sekä välittäjillä että kirjastoilla on ruuhkaa. Suosittelen vilkaisemaan HelMet-tietokantaa päivittäin, kyllä se sinne jossain vaiheessa ilmaantuu.
Heikki Poroila
