Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Meillä olevissa tapakirjoissa oli tästä aiheesta hyvin vähän tietoa. Magdalena Ribbing: Stora etikettbok tarjoaa suppean vastauksen aiheeseen. Seuraavat luotettavat internet-sivut tarjoavat myös asiaan valaisua
http://sofi.imcms.net/7439
http://www.debretts.com/forms-address/royal-family-0/other-members-roya…
http://www.royal.gov.uk/ThecurrentRoyalFamily/GreetingamemberofTheRoyal…
Valitettavasti näyttää siltä, että etsimääsi Robert Burnsin runoa Epitaph on My Own friend ei ole suomennettu.
Tarkistin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän runotietokannan ja useita muita kirjastotietokantoja. Burnsin laajasta tuotannosta on suomennettu jonkin verran runoja, mutta ikävä kyllä ei tätä.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan...
Joitain hänen teoksiaan ja artikkeleitaan löytyy suomeksi esim. Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Se on kaikille avoin kirjasto, josta kuka vain voi käydä lainaamassa.
Valitettavasti laulun sanoja ei löytynyt painettuna. Kansalliskirjastossa on kuitenkin digitoitu CD kappaleesta ja sitä voi käydä kuuntelemassa siellä. Siten saisi poimittua sanat.
Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta.
Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Hei, tv-sarja ei ole saatavilla tällä hetkellä suomalaisista kirjastoista. Sarjaa on esitetty Suomen televisiossa ainakin vuosina 1973, 1977 ja 1982.Englanninkielisellä tekstityksellä jaksot ovat tällä hetkellä katsottavissa Youtube-videopalvelusta: https://www.youtube.com/playlist?list=PL42CC18F042A71893 (Viitattu 6.3.2026, saatavuutta ei voida taata tekijänoikeuksien vuoksi)Lähteet:Odysseus: Tv-sarja Odysseia. Ylen Muistikuvaputki, 2008. [Verkkosivu]. [Viitattu 06.03.2026]. Saatavissa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hei!
Valitettavasti Talmudia ei näytä olevan suomenkielisenä saatavissa, ei kirjakaupassa eikä myöskään kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa siitä on kuitenkin saksan- ja englanninkieliset versiot. Voit sen tilata oman kuntasi kirjaston kautta ns. kaukolainana, jos haluat. Kysy kirjastostasi sen kaukolainakäytännöstä.
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
Espoon osalta vastaamme Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun jättämäänne kysymykseen näin: Meillä on Suomen Kuvalehden sidottuja vuosikertoja vuodesta 1922 lähtien ja osa on irtonumeroina. 1930-luvun Suomen kuvalehden numeromme ovat irtonumeroita, mutta ne ovat kooltaan yhtä suuria kuin sidotut vuosikerratkin, joten ei se tässä tapauksessa auta, vaikka lehden numerot ovatkin irtonumeroita. Espoossa ei ole kaikkia vuosikertoja, näyttää siltä että 1960- ja 1970- luvuilta puuttuu. Lehti ilmestyi uudessa pienemmässä koossa ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pasilan kirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan lehden kaikki ilmestyneet numerot. Mikäli Helsingissäkään ei ole suurempikokoista tasoskanneria, on mahdollista pienentää isokokoisten...
Lahden kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta päättää itse mitä lahjoitetusta aineistosta liitetään kokoelmaan. Erillisiä kokoelmia lahjoitusaineistoista ei muodosteta. Oikeustieteen alan kokoelmamme yritämme pitää ajan tasaisena, joten ehkä ei vanhaa aineistoa kannata tarjota. Historiallista näkökulmaa hakeville tutkijoille meillä toki onkin vanhoja kirjoja varastossa, mutta tätä kokoelmaa ei ole järkevää kasvattaa. Säilyttämisvelvollisuus on lähinnä kansalliskirjastolla. Kuopiossa toimii kirjastojen yhteinen varastokirjasto ( www.nrl.fi ), joka kerää kaikkea kirjallisuutta, mutta sinne postittaminen tapahtuu omalla kustannuksella ja kannattaa Vaari-tietokannasta tarkistaa mitä siellä jo on.
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
Satakirjastojen sivuilta löytyy erittäin kattava aihelista kirjallisuudesta, joka käsittelee ajanjaksoa vuodesta 1900 toiseen maailmansotaan saakka: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vuodesta-1900-toiseen-maailmanso…
Listalta voisin poimia vaikkapa seuraavat kymmenen teosta:
F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä
Asko Sahlberg: Tammilehto (1918)
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa (1918-1930)
Elisabet Aho: Sisar (1918-1924)
Anni Kytömäki: Kultarinta (1920-1930 -luvut)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (1920-luku)
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (1920-luku)
Aki Ollikainen: Musta satu (1931)
Inka Nousiainen: Kirkkaat päivät ja ilta (1938)
Kjell Westö: Kangastus 38 (1938)
Lisäksi mm. Laila Hietamiehen, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen...
Aiheestasi löytyy runsaasti kirjaviitteitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisestä Plussa-tiedonhausta. Projektijohtamisesta manittakoon tässä seuraavat viitteet: Jalava, Urpo: Innovatiiviseen projektijohtamiseen, Tammi, 2000; Välimäki, Tomi: Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, Työministeriö,2000; Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja, Projektijohtaminen, 1999; Ruuska, Kai: Projekti hallintaan, Suomen atk-kustannus, Helsinki 1999; Immonen, Stina: Osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen, Työministeriö, 1998; Jalava,Urpo: Tietoa luova projekti--polku oppivaan organisaatioon, Kirjayhtymä, 1998; Bennis, Warren: Managing people is like herding cats, Kogan Page, 1998.
Voit tulla itse kirjastoon...
Euroopan nuorisotyöttömyyden tilastoja on Eurostatin työllisyystilastossa (kohdassa 1.1.1 Työllisyysaste sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan):
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Employment_statistics/fi#undefined
Alla olevalla sivulla on taulukko "Seasonally adjusted youth (under 25s) unemployment", jossa on lukuja nuorisotyöttömyydestä Euroopan maissa (2016 ja 2017).
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8094245/3-03072017-AP-EN.pdf/aced038e-2af1-4a7a-a726-7e8d20d840c0
Maksuhäiriömerkinnöistä löytyy tilasto ikäryhmittäin (ei kuitenkaan yksittäisen syntymävuoden mukaan) Asiakastiedon verkkosivulta (MAKSUHÄIRIÖTILASTOT Q1-2018):
https://www.asiakastieto.fi/...
Julkaisupaikalla tarkoitat varmaankin julkaisijan kotipaikkaa. Tove Janssonin Kesäkirjan julkaisija ja kustantaja on WSOY, jonka kotipaikka on Helsinki.
