Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
Alun perin jättiputkia on tuotu puutarhakasveiksi, mutta nykyään ne luokitellaan vieraslajeiksi eli ne tulisi hävittää.
Lisätietoa: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Löytyyköhän lähikirjastostasi näitä Dan Brownin henkilökuvia: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759989__Sdan%20brown__Ff%…
tai
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1808949__Sdan%20brown__Ff%…
Jätä varaus ellei löydy.
Wikipedia-artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Dan_Brown
Tietoa löytyy varsinkin englannin kielellä runsaasti netissä, esim. http://www.danbrown.com/#author-section
Tässä vastauksia kysymyksiin:
Kysyisin onko seurakunnan diakoniatyöstä kirjoitettu edunvalvonnan näkökulmasta opinnäytetyötä tai kirjaa tai onko aiheesta missään ammattilehdissä?
Tai edunvalvonnasta yhteiskunnallisen merkityksen esim. ajankohtaisiin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta?
VASTAUS: Seurakunnan tai diakoniatyön näkökulmasta ei löydy kirjallisuutta aiheesta. Edunvalvonnan yhteiskunnallisesta merkityksestä voi löytyä jotain näistä julkaisuista:
-Liisa Hokkanen: Autetuksi tuleminen
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61787
-Miten turvaan tahtoni toteutumisen? : opas oikeudelliseen ennakointiin
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_enn…
-Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen...
En löydä mistään tietoja Suurisalo-nimisestä henkilöstä. Voisiko kyseessä olla Aapeli Saarisalo, josta kyllä löytyy tietoja?
Aapeli Saarisalo, oikeastaan Akseli Aapeli, vuoteen 1906 asti Österman, (1896-1986) oli itämaisen kirjallisuuden ja Raamatun tutkija, Raamatun arkeologi. Hän kirjoitti mm. kuvauksia Raamatun maista sekä uskonnollisten liikkeiden johtajien, mm. Paavo Ruotsalaisen ja Lars Levi Laestadiuksen , elämäkertoja.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim. sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapeli_Saarisalo
Lisäksi voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjallisuutta, joka käsittelee tätä tutkijaa.
Haussa kannattaa täyttää vain asiasanalaatikko kirjoittamalla siihen saarisalo, aapeli....
Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Joitakin kirjoja Lounais-Hämeen historiasta löytyy . Alla kirjoja ja linkki hakupalvelu Finnaan, josta selviää, missä kirjastoissa kirjat ovat.
https://www.finna.fi/
- Lounais-Hämeen entisyyttä / Esko Aaltonen ; [toimittaneet Esko Aaltosen 60-vuotispäiväksi Matti Aaltonen ja Päivikki Lybäck] (1953)
- Kotiseutulukemisto : Lounais-Häme (1955)
- Lounais-hämeen esihistoria / Pohjakallio Lauri
- Lounais-Hämeen kulttuurihistoriaa : maakuntamuseon opas / Salo Unto (1959)
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Alla linkki sivuille, joista löytyy tietoa Kirkes-kirjastojen kaukolainaamisesta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Helmet-kirjastoissa on ollut ongelmia joihinkin e-aineistojen kirjautumiseen liittyen muutamien päivien ajan. Nyt ongelmien pitäisi kuitenkin olla ohi, ja PressReaderinkin toimia normaalisti. Pahoittelut tästä häiriöstä.
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
Kesä on lauluntekijöidemme aiheena ollut hyvin suosittu ja kesäaiheisia kappaleita on runsaasti. Vastaajamme eivät vastausta tähän visailukysymykseen keksineet. Olisikohan lukijoillamme ehdotuksia? Voitte kommentoida.
Löysin Finna haulla pari uutta pro gradu opasta. Halutessasi voit laajentaa haun aikaväliä, jolloin löydät enemmän oppaita.
Kananen Jorma: Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas : avain opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittamiseen. 2019
sekä Seppola Rauni: Liiketalous- ja yhteiskuntatieteen tutkimusstrategiat ja -menetelmät : opas pro gradu -tutkielmalle. 2023 Linkki Finnaan
Kiitos hyvästä huomiosta ja ehdotuksesta.
Välitin ehdotuksesi ylläpito- ja kehittämisryhmälle, joka lupasi ottaa ehdotuksesi mahdollisuuksien mukaan huomioon kun järjestelmää kehitetään.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteisellä tietopalvelun sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Runo voisi olla aapisesta tai kansakoulun lukukirjasta. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on paljon myös näin vanhoja aapisia ja lukukirjoja. Jos haluat tulla selaamaan kirjoja, löydät tiedon aukioloajoista alta:
Kirjavarastossa avoimet ovet 16.1.-15.5.2013
keskiviikkoisin klo 13-18
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Käärme on italiaksi serpente - muitakin sanoja on, mutta serpente on sanakirjoissa yleisin. Vendiamo on vendere-verbin indikatiivin monikon ensimmäinen persoona. Siis suomeksi - myymme. Vendere=myydä.