Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Voit uusia lainasi enintään kymmenen kertaa verkkokirjastossa, kirjaston toimipisteissä tai puhelimitse. Pääkirjaston asiakaspalvelun puhelinnumero on 017 182 318, tai voit myös soittaa mihin tahansa lähikirjastoon: Palvelupisteet ja aukioloajat | KuopioVerkkokirjastossa ( kuopio.finna.fi : Kuopion kaupunginkirjasto - Finna | Kuopio) pystyt itse uusimaan lainasi kirjautumalla oikeasta yläkulmasta. Tarvitset siihen kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Huomioithan, että lainaa ei voi uusia, jossiitä on varauksialaina on uusittu jo kymmenen kertaaasiakas on lainauskiellossakyseessä on pikalaina
Tabletti-laitteita lainataan kirjastossa käytettäväksi useammassakin kirjastossa, Espoossa ainakin Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Kotilainaan niitä ei saa. Muissakin kirjastoissa on käytettävänä tabletti-tietokoneita esim. kirjaston e-lehtien lukua varten.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2021690
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-...
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
Stereoäänen nauhoittamiseen tarvitset iPhonen ohjeiden mukaan ulkoisen stereomikrofonin.
Ote iPhonen ohjeista: "Sisäisellä mikrofonilla tehdyt äänitteet ovat monoäänisiä, mutta voit äänittää stereona ulkoisella stereomikrofonilla, joka toimii iPhonen kanssa."
https://support.apple.com/fi-fi/guide/iphone/iph4d2a39a3b/ios
Valitettavasti suomeksi ei kirjailijasta tietoa löytynyt. Teoksessa Twentieth-Century Children's Writers vuodelta 1983 (tunnus 0-333-24743-4) löytyy hänestä englannin kielellä lyhyet elämänkertatiedot: syntynyt Colchesterissa, Essexissä 31. 12. 1924, kaksi tytärtä, asunut Mallorcalla vuodesta 1964 ja muutama työpaikkatieto. Kirjassa on luettelo hänen lastenkirjoistaan, joihin sisältyy teos As Far as Singapore (suom. Lapsentyttönä Singaporeen). Lisäksi on maininta Pamela Brownin kommentti omasta kirjoittamisestaan (suomennettuna) seuraavasti:"Kun aloitin kirjoittamaan olin vielä lapsi ja kirjotin vain omaksi ilokseni. Huomattuani, että se viihdytti myös toisia lapsia jatkoin kirjoittamista heidän huvikseen. Näin olen tehnyt siitä lähtien...
Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut...
Hei ja kiitos viestistä!
Kyllä on meidän kirjaston kokoelmassa. Tässä suora linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2699411
En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja...
Suomen kansallisdiskografia Violan (http://finna.fi mukaan nuottia ei vieläkään ole saatavilla. Violasta löytyvät tiedot mm. kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Finlandersin kappale Elämän valo löytyy soitettuna ainakin levyltä Kauneinta häämusiikkia.
Kalevi Heiton teokset: Muistojen mosaiikkia Imatralta, Imatran seudun hoveja ja kartanoita sekä Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin löytyvät Imatran kaupunginkirjastosta sekä muutamasta muusta kirjastosta. Teosten saatavuus kirjastoissa on mahdollista tarkistaa Suomen kirjastojen kokoelmatietokannoista, osoite on http://www.kirjastot.fi/kirjastot tai Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi . Varkauden kirjastossa teoksia ei ole, mutta ne on mahdollista kaukolainata. Teokset on julkaissut Kanta-Imatra seura. Seuralta voisi tiedustella, onko teoksia vielä myytävänä.
Pia Perkiön runokirjasta Taikakiikari löytyy kaksi kirja-aiheista
runoa:
Kirja
Kirja on sellainen polku tai tie,
joka salaiseen satujen maahan vie.
Siellä voit tavat tontut ja peikot,
siellä kasvavat siniset sienet,
siellä ovat isoja pienet
ja vahvoja heikot.
Kaikki on sadussa mahdollista.
Kirjastotontun kirjalista
on monen metrin pituinen
ja sadunvärinen.
Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
Voit alkaa kirjoittamaan kirjablogia tai kirjavinkkejä internettiin. Esim. Kymenlaakson kirjastojen Kyyti.fi-sivuilla voi kirjoittaa blogia. Sivulla http://www.kyyti.fi/blogit on tietoa siitä, miten voi aloittaa blogikirjoittamisen. Kyyti.fi-sivuilla on Kirjallisuusblogi (http://www.kyyti.fi/kirjallisuusblogi), johon kaikki kirja tai kirjallisuus aiheiset kirjoitukset voi liittää.
Kyyti.fi-sivuilla voi myös kirjoittaa kirjavinkkejä. Kirjavinkin kirjoittamisen Kyyti.fi-sivuilolle voi alkaa tältä sivulta http://www.kyyti.fi/vinkit/kirjoita_vinkki.
Jos haluat suullisesti kertoa kirjavinkkejä, voit ottaa yhteyttä kirjaston henkilökuntaan ja yhdessä miettiä toteutustapoja.
Dementiasta on paljon tietoa. Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) kautta saat luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Uusimmasta päästä ovat esim. seuraavat:
- Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen
- Muisti pettää : jättääkö järki / Antti Hervonen, Pirjo Lääperi
- Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana / Pirkko Telaranta
Myös Suomen dementiahoitoyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa:
http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/page.php?page_id=8
Lehdistä esim. Gerontologia käsittelee usein artikkeleissaan dementiaa. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta.
Löydät tiedon helposti Internetin hakupalvelujen kautta, joihin pääset esimerkiksi osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Suomalaisten hakupalvelujen sivulla on esimerkiksi Ihmemaa-haku. Hakusanoilla Pirkamaan helmi löytyy osoite http://www.info.uta.fi/helmi/. Se on Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen käynnistämä "Digitaalinen tietopalvelu". Projektin etusivulta löytyy myös linkki "tietoa projektista".
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
