Sitaatti kuuluu: ”Kaikkialla voi luoda. Ei ole sitä maailman kolkkaa, ei sitä ammatin laatua, jossa ei voi uutta luoda.”
Sitaatti on teksissä Elämänkutsumus, joka on teoksessa Puheita.
Keskikirjastojen kokoelmissa Puheita sisältyy mm. teokseen Linnankoski: Kootut teokset. 3. nidos. Linkki verkkokirjaston tietoihin Kootut teokset. 3. nidos, Sirpaleita, Sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, Puheita, Kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjoituksia | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kiitos sitaatin löytymisestä kuuluu kollegalle tässä palvelussa.
Voisiko tuossa olla kyseessä marmoristikki, https://foorumi.laji.fi/t/samaa-lajia-ja-keta-mahtavat-olla-araneus-qua…
Laji.fi:n foorumissa kannattaa kysyä tunnistusapua.
Nameberry sivuston mukaan:"The name Bradley is a boy's name of English origin meaning "wide meadow"." Linkki sivustolleBehind Names sivusto taas kertoo:"Bradley m EnglishFrom an English surname that originally came from a place name meaning "broad clearing" in Old English. A famous bearer of the surname was the World War II American general Omar Bradley (1893-1981)." Linkki sivustolle.Olisiko suomennos leveä raivio?
Helpoimmin löydät tiedon Sykkeen sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä Mainio-tietokannasta, jossa on lueteltu kaikki Suomen kunnan/kaupunginkirjastot. Jokaisen kunnan kohdalla on tieto kotisivusta ja kokoelmatietokannasta, joten pieni laskutoimitus tarvitaan.
Vuonna 2000 kokoelmatietokantoja on verkossa 107 kpl. Koska useat niistä ovat alueellisia yhteisluetteloita, yli 80% yleisistä kirjastoista on jo saanut kokoelmansatietokantansa käyttöön netin kautta. Noin 70%:lla kirjastoja on oma kotisivu.
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Kansalaisille tärkeitä tietoja voi etsiä Kansalaisneuvonnan sivuilta, http://www.kansalaisneuvonta.fi/ tai Suomi.fi-palvelusta. Asumisen tuet löytyvät täältä, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Asumisen_tuet
, lisätietoa rakentamisen avustuksista täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset, Korjausrakentamisen avustukset ovat täällä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Korjausavustukset. Lomakkeita avustusten hakemiseen löytyy täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Lomakkeet . Ongelmatilanteessa neuvotaan ottamaan yhteyttä sivuston ylälaidassa olevan Anna palautetta -linkin kautta tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen viestinta.ara@ara.fi .
Suutarilan kirjastossa on vielä saatavana näyttelyssä ollut " Siilin talvipesän rakennusohje". Myös Kaarina Turtian kirjassa Siili, pihapiirin villilemmikki kerrotaan seikkaperäisesti siilin "omasta" pesänrakentamisesta ja miten siilille voi rakentaa talvipesän.
Suutarilan kirjastoon saat yhteyden puh. 310 85 074 ja Turtian kirjaa löytyy useista kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Valitettavasti ohjelmaa ei olla tunnistettu. Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi ohjelman. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen.
Hei,
Tule käymään Kemin kaupunginkirjastossa. Valikoimissamme on useita lainattavia kirjoja, joissa opetetaan kysyymääsi ns. kymmensormijärjestelmää. Esimerkiksi "Mäkinen, Anja Näppäilytaito ja tekstinkäsittely ISBN 951-97968-6-X (2003) ja Mäkinen, Anja Konekirjoitus ja tekstinkäsittely 1 ISBN 951-95954-5-7 (1992) käsittelevät asiaa. Muitakin oppaita löytyy.
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Suomussalmen kirjastolla oli aikanaan kirjanmerkki, johon oli painettu pätkä Hannele Huovin runosta "Kohta osaan."
Kirjanmerkki on nähtävissä Kirjastomuseon sivulla, kuvaa klikkaamalla saa näkyviin kokonaan:
http://www.kirjastomuseo.fi/fi/index.php/items/show/6068
Runo kokonaisuudessaan löytyy esimerkiksi teoksesta Hiiri mittaa maailmaa / Hannele Huovi & Elina Varta, Tammi 2019.
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Charles Majorin teosta When Knighthood Was in Flower (1907) ei ole suomennettu. Tietokannoissa teoksen kirjoittaksi on merkitty Charles Major.
Teoksen ruotsinnos kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin.
https://www.finna.fi/Record/helle.1378767?sid=2959524699
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
