Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kitku tarkoittaa lämmitettyyn saunaan jäänyttä savua:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Helsingin saunaseuran sivustolla taas kerrotaan, että savusaunan kiuas ja kivet on lämmitettävä riittävän kuumiksi ja puhtaiksi, jotta löylyvesi höyrystyy puhtaana, eikä saunaan tule tikua eli kitkua;
http://www.saunasaari.fi/finnish/sohjeita.htm
Sanat kitku, tiku ja kaiketi murteellinen sana tikku merkitsevät siis kaikki (savu)saunaan huonosti lämmitettäessä jäänyttä savua.
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös...
Kyseinen runo on L. Onervan "Yölaulu" kokoelmasta "Kuilu ja tähdet" vuodelta 1949. Runo löytyy esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmista "Liekkisydän : Valitut runot 1904 - 1964" (toim. Hannu Mäkelä, Tammi, 2010) ja "Etsin suurta tuula: Valitut runot 1904 - 1952" (toim. Helena Anhava, Otava 1984).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
L. Onerva: Liekkisydän (Tammi, 2010)
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler...
Tämäntyyppinen uskomus on tosiaan olemassa. Joillakin englanninkielisillä Wikipedian ja vampyyrimytologian sivustoilla kerrotaan unkarilaisessa kansanperinteessä esiintyvästä Lidérc-hahmosta. Lidérc on yliluonnollinen olento, joka esiintyy kansantarinoissa kolmessa eri muodossa. Yksi muodoista on mustan kanan munasta kuoriutuva "ihmekana" eli csodacsirke. Esim. Academic Dictionaries and Encyclopedias -sivustolla kerrotaan, mitä Lidérc tekee uhrilleen. "Lidérc - - - sits on her body, and sometimes sucks her blood, making her weak and sick after a time. From this source comes a Hungarian word for nightmare -- "lidércnyomás", which literally means "Lidérc pressure", from the pressure on the body while the being sits on it." Lähteet:...
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Monihaun sulkeuduttua kannattaa suunnata Finnaan, tietoa asiasta:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/ - sivulta löytyy kirjastojen ja myös esim. museoiden aineistot ja verkossa katsottavissa olevat materiaalit.
Sivulta: https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja
löytyy myös kattava luettelo eri tietokannoista ja hakemistoista monenlaisiin tiedonhakuihin.
Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Kirjastoauto-osaston johtaja pyysi kertomaan, että Jätkäsaareen tulee pysäkki uusien aikataulujen voimaan tulon myötä eli todennäköisesti loppusyksystä 2014.
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Karttakeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kongonsaaren nimen sisältö on valitettavasti epäselvä. Nimen alkuosaa voi verrata sanoihin konka, konko ’koukku’ ja konkelo ’mutkainen, kaatuva tai kaatunut puu’
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannim… (2019)
Tukeudun Suku Forumin keskustelupalstaan, jossa sukututkija oli löytänyt kuolleiden luettelosta henkilön yhteydessä maininnan "istukas":
"Onneksi eräs asiantuntija tiesi: Istukas on talossa vakituisessa hoidossa oleva ruotuvaivainen. Siis ihan eri asia kuin huudokas..."
Vladimir Leninin ruumis on nähtävillä Leninin mausoleumissa Moskovassa, mutta myös muissa maissa on näytillä palsamoituja ruumiita. Esimerkiksi Mao Zedongin ruumis on esillä Mao Zedongin mausoleumissa Pekingissä, Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin ruumiit Kumsusan auringon palatsissa Pjongjangissa sekä Ho Tši Minhin ruumis Ho Tši Minhin mausoleumissa Hanoissa.
Englantilaisfilosofi Jeremy Benthamin ruumis taas on esillä lasikaapissa Lontoon University Collegen (UCL) uudessa opiskelijakeskuksessa. Benthamin pää on tosin vahasta tehty, sillä sen palsamointi epäonnistui. Oikeaa päätä säilytetään nykyisin UCL:n arkeologian laitoksella.
Myös muinaisesta Egyptistä on esillä...
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa poliisi, eivätkä siinä syntyneet asiakirjat ole potilasasiakirjoja. Niiden sisältämien tietojen luovuttamisesta päättää pääsääntöisesti kuolemansyyn selvityksestä vastaava poliisi. Asiakirjat ovat pysyvästi säilytettäviä ja salassa pidettäviä. Asiakirjoista voidaan antaa kopioita vain niille tahoille, joilla on asiakirjoihin lakiin perustuva oikeus. Asiakirjojen luovuttamisesta on säädetty kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 15 §:ssä. Lain mukaan tietoja saa antaa mm. tuomioistuimelle, viranomaisille, vainajan lähiomaiselle ja vakuutus- tai eläkelaitokselle tietyin edellytyksin.
Suomalaisten kuolintodistuksia on arkistoitu vuodesta 1936 lähtien....
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Laulu on varmaankin Vappu Rossin sanoittama ja säveltämä kappale Joulurauhaa, jonka lauluyhtye Kitkerät Neitsyet esittää levyllä Todellisen menestyksen salaisuus.
Laulu alkaa näin:
"Kuusenhavun vieno tuoksu täyttää tuvan suvella
suklaansyönnistä on teinin kasvot ruvella"
