Hei!
En löytänyt tähän vastausta. Kesästä ja helteestä on paljon runoja, mutta lausetta "oikaista selkä" en löytänyt. Ajatukseltaan samankaltaisen löysin, se on Eeva-Liisa Mannerin Syvä ja kirkas kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat, 1964.
Buzz Lightyear-leluja on monenlaisia ja joissakin on kaikki elokuvassa olevat ominaisuudet.
Tässä esimerkiksi esittelyvideo yhdestä Buzz Lightyear-lelusta.
Kysymykseen on osittain vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastohoitajalta –palstassa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-nils-ferlinin-runo-vart?from=term/195244&language_content_entity=fi
Runoilija ei näköjään olekaan Nils Ferlin, vaikka hänet usein mainitaan runon yhteydessä. Runo on siteerattu kuolinilmoituksissa Ruotsissa 1970-luvusta alkaen. Sitä ei tiedettävästi ole käännetty suomeksi.
Koska tekijä on tuntematon, tekijänoikeus ei estä sitä, että runo käytetään kuolinilmoituksessa. Sen voi siis vapaasti siteerata vaikka lehti-ilmoituksessa.
Kyseessä on Bo Bjurströmin ja Kristiina Karhun Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä (1977).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kirjan jokaisella sivulla on isokokoinen kuva kahdesta, samaa lajia edustavasta eläimestä, esim. kaksi hirveä, kaksi kirahvia, kaksi flamingoa jne. Pääasiassa eläimet ovat Afrikan eläimiä, mutta joukossa on myös mm. jäniksiä, karhuja ja kettuja. Jokaisen kuvan alla on kyseisiin eläimiin liittyvä loru. Esimerkiksi seepra-kuvan alle on kirjoitettu seuraavaa: Katsos seepran raitapaitaa. Pyjama se olla taitaa! Valkoinen ja musta, voi mitä hassutusta! Julkaistu ruotsiksi nimellä Par om Par - djur i bild och rim."
Kirjaa ei ole enää kovinkaan monen kirjaston kokoelmissa, mutta voit...
Luontomyönteisyys eli luontopositiivisuus on melko uusi termi, jolla viitataan luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon toipumiseen. Luontopositiivisuus tarkoittaa sitä, että lajien, populaatioiden ja ekosysteemien kunto on kasvamaan, ei katoamaan päin.
Kirjoituksia ja lähteitä luontopositiivisuudesta:
Valtioneuvosto
Sitra
Vihreät
Lahden kaupunki
Ympäristö Nyt
Naturepositive.org
Seuraavalta verkkosivulta löytyy tietoa huoneenvuokralaista, vuokra-asuinnoista, vuokrasopimuksen teosta, vuokran korotuksesta, eri alueiden vuokrista ja niiden vertailusta jne.
http://www.vuokralaistenkeskusliitto.fi/
Laki liikehuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/482 käsittelee kysymääsi asiaa. Voit itse tarkistaa lain sisällön osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html
Darren Shanin "Kuoleman koetukset" on "Darren Shanin tarina"-sarjan viides osa. "Vampyyriprinssi" on puolestaan saman sarjan kuudes osa. Se selviää esim. HelMet-tietokannan tietueesta kohdasta Sarja.
http://www.helmet.fi/search~S1*fin?/Xkuoleman+koetukset&searchscope=1&m…
Kaikki kaukolainaus toimii kirjastojen välillä, joten oikea paikka kysyä tästä asiasta on tämä Suomi-instituutin kirjasto tai jokin muu Tukholman isompi kirjasto. Suomen ja Ruotsin välillä toimii kyllä kaukopalvelu, mutta ei välttämättä kaikkien kirjastoyksiköiden välillä. Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen puolella hyvä ehdokas.
Ennen kaukolainapyyntöä täytyy kuitenkin löytää julkaisu, jossa on haettu versio, sillä useimmat joululaulukokoelmat eivät sisällä sekakuorosovituksia vaan yksinkertaisemman nuotinnoksen. Näin on myös näiden kahden suositun laulun kohdalla.
Maasalon laulu löytyy sekakuoroversiona kokoelmasta "Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle" (1998), mutta tässä ei ole Collanin Sylvia-laulua. Näin on monen muunkin...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm...
Kyseessä on varmaankin Heinrich Böllin teos Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja (Otava, 1978). Eräs kirjan novelleista kertoo suuressa radiotalossa työskentelevästä nuoresta tohtorista, joka editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen. Iltaisin kotonaan hän kuuntelee kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/02/teetpa-mita-tahansa-sinua-tark…https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_B%C3%B6ll
Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.
Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan...
Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
Suuressa osassa kirjoja, jotka käsittelevät markkinointia tai myyntiä yleensä, on luku myös aiheesta myynninedistäminen, menekinedistäminen tai sales promotion. Jos teet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistotietokantaan http://www.libplussa.fi haun asiasanalla myynninedistäminen löydät yli kuusikymmentä tällaista kirjaa.
Lehteilin kirjoja, joita oli paikalla täällä Helsingin pääkirjastosssa. Kotimaiset kirjat näyttävät omistavan aiheelle keskimäärin kymmenkunta sivua. Joitakin esimerkkejä: Rope, Nykyaikainen markkinointi; Anttila, Markkinointi; Siukosaari, Markkinointiviestinnän johtaminen; Nykyaikainen markkinointiviestintä (Idman et al); Vuokko, Markkinointiviestintä.
Ulkomaalaiset kirjat ovat usein laajempia, joten...
Svensk jakt -lehteä ei tule Kokkolan kaupunginkirjastoon, mutta kirjastoon tulee ruotsalainen Jaktmarker och fiskevatten -lehti. Lehteä on kirjastossa vuodesta 2001 lähtien.
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Pirjo Tuomisesta löytyy tietoa esim. sivuilta: http://www.pori.fi/kirjasto/kirjailijat/tuominen.htm ja
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=36 . Lisää linkkejä saat Googlesta, osoite: http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon: "pirjo tuominen".
Pirjo Tuomisesta kerrotaan myös teoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 ja Kotimaisia naisviihteen taitajia. Nuo molemmat teokset ovat tällä hetkellä paikalla Vesilahden kirjaston aikuisten osastolla.
Valitettavasti ei käytettävissämme olevien lähteiden kautta selvinnyt, olisiko sotaylioikeus toiminut jossain vaiheessa juuri Vuorimiehenkatu 1:ssä. Valtio kyllä vuokrasi ns. Marmoripalatsin Kaivopuiston Itäinen Puistotie 1:stä sotaylioikeuden istuntotiloiksi asekätkentäjutun käsittelyä varten v. 1947. http://fi.wikipedia.org/wiki/Marmoripalatsi
Vuorimiehenkatu 1 on muutoin ollut todellinen merkkimiesten talo. Sitä ovat asuttaneet kenraalikuvernööri Bobrikovista alkaen lukuisat poliittisen, akateemisen ja sotilaallisen maailman vaikuttajat kuten esim. pääministerit Kyösti Kallio ja Aimo K. Cajander ja kenraalit Hugo Österman ja Kaarlo Heiskanen. http://www.yit.fi/palvelut/YIT-Koti/Asunnot/Uusimaa/Helsinki/Alueet/Vuo…
Talossa ovat...
