Kysymyksessä lienee länsiafrikkalainen laulaja ja koransoittaja Mory Kanté, jonka kappale Yéké yéké oli mukana Akwaba Beach -nimisellä äänitteellä. Se ilmestyi 1987. Mory Kanté on syntyperältään mandinka ja laulaa äidinkielellään. Hän asuu nykyään Pariisissa ja on julkaissut lukuisia levyjä.
Internetissä saa hakusanalla "Mory Kanté" tulokseksi useita verkkosivuja, myös Youtube-videon. Tampereen kaupungikirjastossa on neljä äänitettä, joilla em. kappale on mukana. Tiedot niistä löytyvät PIKI-verkkokirjastosta.
Kyseessä on varmaan alla oleva Nuku hyvin -kirja. Siinä pikkukanit Miia, Piia ja Tiia tekevät iltapuuhia ja valmistautuvat nukkumaan. Kirjan sisältä löytyy kuva, jossa äitipupu istuu keinutuolissa ulkona terassilla ja pikkupuput istuvat terassin reunalla. Kannessa kolme pupua nukkuu vierekkäin sängyssä.
Lisa McCue: Nuku hyvin
Hei,
Omat asiakastietosi voit tarkistaa ja niitä voit myös tarvittaessa muokata kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa keski.finna.fi. Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Oikeaan yläkulmaan tulee valikko, josta valitsemalla Omat tiedot näet, mitkä yhteystiedot sinulla on tallennettuna kirjaston tietokantaan (kohdassa kirjaston ylläpitämät henkilötiedot).
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kähkösen romaaneja ei toistaiseksi ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Ruotsin, tanskan, viron ja ranskan kielellä käännöksiä on saatavilla.
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä.
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on mikrifilmeinä luettavana Helsingin Sanomat sen ilmestymisestä asti. Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa aukioloaikoina, kesällä maanantaista torstaihin 10 - 20, perjantaisin 10 - 18 ja syksyllä myös lauantaisin 10 - 16.
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion...
Vuonna 1982 julkaistu kaksiosainen Suomalaiset sinibaretit -kirjasarja sisältää matrikkelin suomalaisista rauhanturvaajista, jotka ovat osallistuneet YK:n rauhanturvatoimintaan aina ensimmäisestä Suezilla vuonna 1956 alkaneesta rauhanturvaoperaatiosta lähtien.
Suomessa on kirjastoissa jäljellä suurempia LP-levyjen kokoelmia lähinnä HelMet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilassa ja Kuopion varastokirjastossa. Kummassakin on tosin sama ongelma, erittäin suuri määrä muista kirjastoista aikoinaan tulleita LP-levyjä, joita ei ole ehditty viedä luetteloihin. Isoista kaupunginkirjastoista mm. Jyväskylä on myös pitänyt LP-kokoelman itsellään, mutta sekään ei pääosin ole verkossa selattavana. Yksityiskokoelmissa toki levyjä on, mutta niihin ei tätä kautta voi ketään ohjata. Yleisradiolla on myös iso LP-kokoelma, mutta sieltä ei saa lainaksi mitään.
Kysymyksen suurempi ongelma liittyy siihen, mitä teoksia kysyjä oikeastaan etsii ja onko tarpeessa olennaisinta levytysaika, esittäjä vai jokin tietty...
Finavian sivuilta löytyvän tiedon mukaan reseptilääkkeet saa ottaa mukaan matkustamoon alkuperäispakkauksessa matkustajan nimellä varustettuna, mutta muuten ihovoiteet, rasvat ja lähes kaikki kosmetiikkatuotteet lasketaan nesteiksi. Lisätietoja löytyy Finavian sivuilta: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/matkatavarat/ennen-matkaa.
Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan...
Kristinuskon kannalta elämänpuun merkitystä käsittelee ainakin Uno Harvan kirjassa Elämänpuu - uskontotieteellisiä tutkimuksia. Linkki Helmet.Finna.fi sekä Serafim Seppälän Elämänpuu -pyhä risti idän kirkossa. Linkki Helmet.finna.fi
Myös Taina Wendorfilla on lastenkirja Elämänpuu, joka käsittelee Darwinin elämää. Linkki Helmet hakuun
Riikka Nikkasen pro gradu Pyhien puiden symboliikka kertoo muiden uskontojen puu-symboleista. Linkki tutkielmaan
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Työpaikkoja voi etsiä yleisistä kirjastoista esim. seuraamalla Kirjastot.fi -portaalin avoimia työpaikkoja http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
Rekisteröitymällä sivun palveluun voi myös itse jättää työnhakuilmoituksen. Työministeriön avoimet työpaikat löytyvät ohesta http://www.mol.fi/tyopaikat/index.html ja kirjastoalan työt ko. sivuilta http://www.mol.fi/Tyovoimapalvelut/Paikat/0/8/
Lisää yleisiä työnhakumahdollisuuksia löytyy esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkeistä http://www.makupalat.fi/paikat1.htm
Suomen kielen taito on tietysti tärkeää, joten kielitaidon puute saattaa hankaloittaa työnhakua.
