Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)...
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin...
Kirjaston kokoelmista voi hakea kirjaston historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat kirjastot ja historia. Yleisten kirjastojen historiaa koskevia teoksia ovat esim.:
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, 1999
Vatanen, Pirjo : Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle, 2002
Karjalainen, Marjaana : Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906, 1977
Pynnisen perintö : kirjastoliikkeemme varhaishistoriaa, 1946
Teoksessa Joukkoviestintä Suomessa (1994) on lyhyt esitys kirjastolaitoksesta ja siinä Pertti Vakkari tarkoittaa kirjastolaitoksella yleisiä kirjastoja. Tilastotiedot ovat vuodelta 1991. Uusinta tietoa, mm....
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)...
Hei,
tässä on muutamia ehdotuksia keveistä ja viihdyttävistä, kesäisiin päiviin sopivista romaaneista. Yhdysvaltalaisen Anne Tylerin (Anne Tyler) kirjat käsittelevät perhesuhteita ja kerronnan tyyli on kevyt vaikka aiheet käsittelevätkin välillä myös vaikeita aihepiirejä. Toiseksi suosittelen Yhdysvaltalaisen toisen polven kiinalaisen Amy Tanin (Amy Tan) romaaneja, joissa käsitellään kulttuuri- ja sukupolvierojen kanssa kamppailevia naisia.
Hei,
elokuvaa ei valitettavasti ole saatavilla mistään kirjastoista. On vaikea sanoa, löytyisikö se jonkin suoratoistopalvelun kautta (esim. Netflix), koska niihin pitää kirjautua ensin sisään omilla käyttäjätunnuksilla ennen kuin sisältöjä pääsee selailemaan.
DVD:nä elokuva näytti olevan myynnissä ainakin Amazonissa, mutta levy lienee Pohjois_Amerikan aluekoodilla, joten sen katsomiseen tarvitaan DVD-soitin, joka ohittaa aluekoodin. Näistä voi kysyä tarkemmin laitteita myyvistä liikkeistä.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Hei, valitettavasti kyseistä tilastoa ei löydy. Musiikkituottajat ry vastasi kyselyymme, että he koettavat saada tilastot ajan tasalle kesän aikana. Ehkä voisit palata asiaan vaikkapa syksyllä.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon pääkirjasto
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Aviapoliksen fyysisesti lähin Helmet-kirjasto on Pointin kirjasto osoitteessa Hagelstamintie 1, 01520 Vantaa. Helmet-kirjastokortin saa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kuvallista henkilökorttia vastaan. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI .
Piki-verkkokirjaston kautta löytyy nuotteja kumpaankin kappaleeseen. Klarinetille kylläkin vain yksi. Se on kappaleeseen Sä kaunehin oot: Klezmer clarinet duets. Alla linkit hakutuloksiin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Joensuun pääkirjastolta löytyy kolme erilaista vaihtoehtoa:
- lehtilukusali Vipusessa on Opinpesä, ryhmätyötila, jota voi varata ilmaiseksi lukusalin numerosta 050 443 5001
- musiikkiosastolla on kaksi äänieristettyä musiikkihuonetta, joita voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn. Ilmaisia. Varaukset numerosta 050 405 8914.
- jos etsii tilaa pidemmäksi aikaa, voi tiedustella käyttöönsä tutkijanhuonetta, vähimmäisvarausaika 1 kuukausi ja hinta 60e. Tiedustelut: kirjasto@joensuu.fi
Mainituissa tiloissa ei ole tietokoneita, mutta langaton verkkoyhteys on käytettävissä.
Kaikkia Vaara-kirjastojen varattavia tiloja voi selata täältä.
