Apinahahmot ilmentävät sanontaa, joka englanniksi kuuluu ”See no evil, hear no evil, speak no evil”, eli ne eivät näe, kuule, eivätkä puhu mitään pahaa. Apinoiden alkuperä on kuitenkin kaukana idässä. Tämän sanotaan viittaavan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella ja puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa takaisin luoksemme, jopa moninkertaisena.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on aiheesta muitakin vastauksia, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "kolme apinaa". Internetistä voi hakea tietoa vaikkapa sanalla Toshogu.
Kari Suomalainen kuoli 78-vuotiaana 10.8.1999. Hänen toivomuksestaan hautajaiset pidettiin perhepiirissä.
Vaimo Lippe Suomalainen kertoo kirjassaan Elämässä kiinni, että siunaus tapahtui myös Pyhän Henrikin kirkossa. Karin tahdon ja tarkkojen ohjeiden mukaisesti hänen tuhkansa siroteltiin järveen Kokkokallion edustalle Visavuoressa. Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin museona toimiva taiteilijakoti. Kari Suomalainen oli taiteilija Emil Wikströmin tyttärenpoika.
Lähteet:
http://www.visavuori.com/
Suomalainen, Lippe: Elämässä kiinni
Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Justiina on Justinuksen, Justinin ja Justuksen sisarnimi, ja sen rinnakkaismuotoja ovat Justina ja Justine. Näiden nimien lähtökohtana on latinan sana iustus, joka tarkoittaa "oikeamielistä, rehellistä". Suomalaisessa almanakassa Justiina oli 16. kesäkuuta vuosina 1705-1928. Päivämäärä viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen. Muita tunnettuja Justinan muistopäiviä ovat 26.9. (legendan mukaan Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa kuolleen tämännimisen marttyyrin mukaan) ja 7.10. (300-luvun alussa Padovassa Pohjois-Italiassa surmatun neitsytmarttyyri Justinan muistoksi). Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on edelleen lokakuun toisena päivänä.
Justiina oli melko...
Urheiluselostaja Niki Juuselan usein käyttämää ”viitasusi” sanaa (esim. formulakuski Valtteri Bottaksen ajon yhteydessä ”Valtteri ajaa kuin viitasusi!”) ovat pohtineet monet muutkin; mikäli aiheesta etsii tietoa esimerkiksi Googlesta, on hakutuloksena lähinnä hämmentyneitä urheilun ystäviä pohtimassa, mikäs ihmeen olento tämä kuuluisa viitasusi oikein on. Tämän perusteella on varsin turvallista päätellä, että kyseessä ei ole ainakaan tieteellisesti vakiintunut nimitys millekään eläimelle.Vuonna 2022 julkaistussa Urheilucastin jaksossa no. 418 haastatellaan Juuselaa, ja heti ensimmäisenä kysymyksenä hänelle esitetään, mikä viitasusi on. Juusela vastaa humoristisesti, että viitasusi on hänen mielessään jonkin sortin evoluutio lastenkirjojen...
Leivontaresepteissä, joissa käytetään rommiaromia, määrä on 1-4 tl. Taikinan koko ohjeissa on kuivakakun kokoluokkaa. Myös valmistajan tuotekuvauksessa kerrotaan, että sitä käytetään leivonnassa "pieniä määriä". Määrä riippuu kuitenkin leivonnaisesta, johon sitä käytetään, ja siitä miten voimakkaan rommin maun kakkuun haluaa. Joissain ohjeissa oli valmiiksi 1-2 tl, mutta neuvottiin tuplaamaan määrä, mikäli haluaa voimakkaamman rommin maun.
Laskiaispullien mantelimassaan neuvotaan laittamaan karvasmanteliöljyä 1-2 tippaa. Ohje mantelimassan valmistamiseen löytyy esimerkiksi DanSukkerin sivuilta.
Vastaus ei ole kysymyksiisi täysin kattava, koska leivonta ei kuulu kirjastonhoitajan osaamisalueeseen. Leivontaan liittyviä...
Kustaa Vilkunan Etunimet (4.uud. laitos 2005) kertoo, että nimi on 1908 otettu suomalaiseen almanakkaan. Se on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen kirkonkirjoihin merkitty Suoma oli v. 1849 syntynyt Suoma Warelius, jonka isä Antero Warelius kuului Suometar- sanomalehden perustajiin ja on selittänyt Suoma-nimen antaessaan ajatelleensa `Jumalan suomaa, lahjaa`. Myös Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli 1883. Suoma on ollut kohtalaisen yleinen 1880-luvulta 1930-luvulle asti.
Toivottavasti ymmärsin oikein, kun arvelin, että tarkoitat kohtaa, jota usein siteerataan näin: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, vaikka Aleksis Kivi onkin kirjoittanut "…niin muuttuu maailma, Eskoni". Tämä kohta löytyy vaikkapa vuoden 1999 painoksesta sivulta 8 tai sivulta 9 ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1864. Ensimmäinen painos on luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven digitaalisesta arkistosta:
http://neba.finlit.fi/kivi/viewdigi.php?set=2916&item=7&r=1
http://neba.finlit.fi/kivi/
Kysymyksessäsi oleva oleva vastaus on peräisin Kysy.fi-palvelusta (tämä palvelu on nimeltään Kysy kirjastonhoitajalta). Tässä kysymyksessä kysytään Eskoseni-lauseesta, eikä vastaaja korjaa lausetta, vaikka vastaakin...
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä...
Kaivattu kirja saattaisi olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Stålarminkatu (nimetty 1923, entinen Työläiskatu) liittyy Vaasa-kuninkaitten aikaan. Nimi valittiin Stålarm-suvun nimen säilyttämiseksi. Suvun kuuluisin jäsen Arvid Eerikinpoika (1549-1620) oli jonkin aikaa kuninkaallisen puolueen johtajana Suomessa ja tunnettu Turun linnan urheasta puolustamisesta. Arvid Stålarm toimi Klaus Flemingin kuoltua Suomen käskynhaltijana 1597-1602.
Lisää Arvid Stålarmista http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/257/
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011, s. 390)
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Nuolimyrkkysammakot ovat sammakkoeläinten heimo, johon kuuluu noin 200 lajia. Vain osa lajeista erittää iholleen myrkkyä. Terraarioissa sammakoita harrastaville se on suosittu laji. Vankeudessa olevilta sammakoilta myrkky saattaa lähestulkoon hävitä. Hyvin varovasti niihin kannattaa kuitenkin terraarioharrastajankin suhtautua. Osa lajeista erittää hengenvaarallista hermomyrkkyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolimyrkkysammakot
http://www.korkeasaari.fi/Elaimetjaymparisto/elaimet/etelaamerikka/sini…
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html
Myös kuutiomeduusoita on monia lajeja. Niistä hyvin myrkyllinen on Australiankuutiomeduusa. Sen myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, se saattaa merkitä mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-maija-nimen-merkitys
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-on-danyela-ja-maria?language_content_entity=sv
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Anne Saarikalle:...
Sarjan suomennokset ovat ilmestyneet tasaiseen tahtiin n. 2-3 kirjan vuosivauhdilla. Varmaa tietoa jatkosta ei ole, mutta jos sarja pysyy suosittuna, niin lisää suomennoksia on kyllä tulossa.
Lisätietoja kannattaa kysellä suoraan Tammelta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/asp/empty2.asp?P=5900&VID=default&SID=5007294889504…
Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä...
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta...
Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi.
Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa.
Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun.
Lähde:
Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Aasianleijonan (Panthera leo persica) elinalue ulottui aikoinaan Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta Palestiinaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja aina Intian luoteisosiin asti. Se esiintyi usein muinaisen Lähi-idän taiteessa. Muinaisen Babylonin juhlakulkuekadun vartta koristivat lasitetusta tiilestä valmistetut näyttävät leijonankuvat. Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa.Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan...
