Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound.
Tietojemme mukaan eduskunnan istuntosalissa ei koskaan ole saanut tupakoida. Istuntosalin oven takana on niin sanottu valtiosali, jossa tupakointi kuitenkin on ollut mahdollista. Historian eri vaiheissa tupakoitsijat ovat siirtyneet valtiosaliin tai ravintolan tupakkahuoneeseen tupakoimaan. Tupakointi eduskunnassa on jo pitkään ollut kiellettyä koko kiinteistön alueella. Nykyisen ohjeistuksen mukaan tupakointi tapahtuu eduskunnan tontin ulkopuolella esimerkiksi läheisessä puistossa tai kadulla.
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty...
Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
Tähän kysymykseen on osittain vastattu jo aiemmin: https://urly.fi/1GST (katso myös vastauksen kommentti). Tässä vastaus uudestaan täydennettynä tiedoilla suomenkielisestä versiosta:
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana...
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (Otava 1992) mukaan Kostamo-nimi on peräisin Karjalasta ja Perä-Pohjolasta. Nimen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä. Joko se on johdettavissa kostaa-sanasta, jonka vanha merkitys on 'kääntää takaisin, palauttaa'. Oletuksena on esitetty, että Kostamo on voinut olla paikka, jossa on pitänyt kääntyä takaisin tai muuttaa suuntaa.
Paikalla ollut lastenkirjastonhoitaja tutki eri lähteitä ja suosituksia tehden niistä koosteen. Eri lähteiden yhteenvedossa Viisikkoa on hyvä lukea ääneen 5-8 - vuotiaille ja vasta 8-9 - vuotiaat lukisivat Viisikkokirjoja itse. Tarzan sopisi 11-14 - vuotiaiden luettavaksi. Yksilökohtaisten eroavaisuuksien huomioimisessa ovat lasten huoltajat ja opettajat varmasti parhaita.
Tex Willerin oikeudet omistaa italiainen kustantamo Sergio Bonelli Editore.
Kustantamon sivuilta löytyvän listan mukaan sarjakuva ilmestyy tällä hetkellä Italian lisäksi seuraavissa maissa:
Alankomaat (hollanti), Brasilia (portugali), Chile (espanja), Espanja, Intia (hindi), Kreikka, Kroatia, Portugali, Ranska, Saksa, Serbia, Suomi, Tanska ja Turkki.
Sarjakuva ilmestyy 15 maassa, todennäköisesti 13 kielellä, sillä Brasilian virallinen kieli on portugali ja Chilen virallinen kieli on espanja.
https://en.sergiobonelli.it/
Lista maista, joissa julkaistaan Sergio Bonelli Editoren oikeudet omistamien hahmojen sarjakuvia. https://en.sergiobonelli.it/section/3126/licensing
Kaunokirjallisuutta, joissa matkustetaan junalla Siperiassa:
Rosa Liksom: Hytti nro 6
Hugo Pratt: Corto Maltese Siperiassa (sarjakuva)
Antti Tuuri: Suuri viljajuna Siperiasta
Paulo Coelho: Alef
Stuart M. Kaminsky: Murder on the Trans-Siberian Express : an inspector Porfiry Rostnikov mystery (E-kirja)
Kaunokirjallisuutta, joka sijoittuu Siperiaan:
Jevgeni Griškovets : Joet
Anneli Ylimartimo: Baikal, ystäväni
Jeremei Arpin: Siperian veriset lumet
Kaunokirjallisuutta, jossa ollaan vankileirillä Siperiassa:
Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
Katja Kettu: Yöperhonen
Matkakertomukset ym:
Robert M. Goldstein: The gentleman from Finland – adventures on the Trans-...
