Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Laulun nimi on Laulu on iloni ja työni. Se on suomalainen kansansävelmä, johon Alfred J. Tanner on tehnyt sanat. Se on monen laulajan, mm. Vesa-Matti Loirin, levyttämä. Laulu löytyy myös useammalta hänen levyltään, ainakin näiltä:
Vesku Helismaasta
Vesku Suomesta
20 suosikkia: Lapin kesä
Vesa-Matti Loiri
Naurava kulkuri: Veskun parhaat
Kultainen kansio
Parhaat palat
Franklin W. Dixon oli salanimi, jota Edward L. Stratemeyer käytti kirjoittaessaan Hardy-poikia. Internetin osoitteesta http://www.hardyboy.com/~bayport/author.html löytyy enemmän tietoa aiheesta, englanninkielisenä.
Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Ehkä kyseessä on ollut jokin hetkellinen häiriö, sillä kokeilin nyt itse tehdä varausta ja se toimi moitteettomasti. Voisit yrittää tehdä varauksen nyt uudelleen osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/record=b2047474~S9*fin.
Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin:
"Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi:
'Suloinen olento!' ja kiihkeästi
mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin
mun huuliltani kukat suudelmain."
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Valitettavasti jos olet käyttänyt kirjastokorttiasi viimeksi vuonna 2016, se on vanhentunut. Kirjastokorttien uusimista muilla keinoin kuin henkilökohtaisesti kirjastossa käymällä tutkitaan parhaillaan koronan aiheuttaman sulun vuoksi. Normaalisti henkilökohtainen käynti kirjastossa on välttämätön.
Seuraa tilannetta Helmetin koronatiedotteesta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasi…
Tienvarsien etäisyystaulujen osoittamat etäisyydet tiettyyn paikkakuntaan mitataan mittauspisteestä, joka on yleensä kyseisen paikkakunnan keskustassa, usein lähellä kirkkoa, toria tai muuta keskeistä kohdetta. Tarkempaa tietoa mittauspisteestä, josta Heinolan etäisyydet mitataan ei löytynyt.
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Helmet-kirjastojen alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helmet-kirjastokortti ei siis käy Keravalla, joka kuuluu Kirkes-kirjastojen alueelle. Keravan (sekä Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan) kirjastoa käyttääksesi tarvitset Kirkes-kirjastokortin.
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Kyllä on. Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa Nurkka-tilassa voi mm. digitoida VHS-nauhoja. Keskiviikkoisin klo 17–19 aikuisille on tarjolla opastusta laitteiden käytössä. Muina aikoina Nurkan voi varata pääkirjaston vastaanotosta.
Lisätietoja kirjaston kotisivuilta: http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104… tai vastaanotosta puh 06-3253533.
Ikävä kyllä kirjastonkaan lähteistä ei löytynyt tietoa Allan Toivasesta. Taulun arvosta voi pyytää arvion esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta:
http://www.hagelstam.fi/myy
Valsen efter Jamt-Lof on ruotsalainen kansansävelmä, jonka nimeä ei ole suomennettu. ”Jamt Lof” eli ”Jämt Olle” on pelimanni Jämt Olof Ersson, jonka mukaan valssi on nimetty. http://www.stefanlinden.se/S/L/PB/huvudtext_PB_ORSA.html
